Toivon, että tämän päivän isät kertovat nuorilleen, miten nuori kansallisvaltio Suomi on ja myös sen, että kansallisvaltio on eurooppalaista perua ja juurta. Senkin toivoisin isien kertovan, että Suomea ei olisi ilman Ruotsia ja Venäjää.
Kohta sata vuotta täyttävä Suomi on tullut kriisien ja vaikeuksien kautta yhdeksi maailman parhaaksi ja rikkaimmaksi maaksi. Se velvoittaa meitä puhumaan vieraille ihmisille. Oma isäni ei osannut kieliä. Kun tapasimme kerran Kajaanissa kongolaisen miehen, isäni harmitteli, ettei pysty puhumaan hänelle mitään.
Minä sanoin isälleni: ”Hymyile hänelle.”
Toivon, että isät neuvovat lapsiaan puhumaan vieraille. Hymyileminen on hyvä asia.
Näen jo nyt sen muutoksen, että tämän päivän isät eivät pelkää koskettaa lastaan. Myös isien ja poikien välillä on hellyyttä ja sitä pidetään normaalina. Näin ei ollut minun lapsuudessani.
Osalle vanhemmista ja joillekin meistä koskettaminen on silti yhä vaikeaa. Se johtuu historiasta.
Markku Heikkinen
dokumenttielokuvaohjaaja Kajaanista
***
Historiaa ei synny toiveiden avulla, mutta optimistisesti toivon, että isät vastaavat nyt huutoon paremmin kuin ennen.
Aiemmin isät ovat olleet kaukana perheen ytimestä, siitä, jossa lapsista kasvaa ihmisiä ja jossa heitä kasvatetaan hankalaa elämää varten.
Meitä vanhempia isiä yhdistää usein huono omatunto siitä, että meidän olisi pitänyt olla lähempänä lapsiamme, kun he olivat pieniä. Nykyisin tapaa isiä, jotka uskaltavat mennä lähelle lapsiaan. Sitä on ihana katsoa.
Itse katselen taaksepäin aktiivista työtäni kasvattajana, mutta samalla ymmärrän, että koskaan ei ole liian myöhäistä olla hyvä isä.
Jaakko Löytty
muusikko Ylöjärveltä
***
Tämän ajan isät jäävät toivottavasti muistiin perheen arkeen osallistuvina, aktiivisina kasvattajina. Kannustan jokaista nykyistä ja tulevaa isää ottamaan reilusti vastuuta lasten kasvattamisesta ja perheen arjen rakentamisesta.
Tapaan työssäni paljon perheitä. Olen myös itse suuren perheen isä. Isyys on kokenut viime aikoina suuren murroksen. Isältä odotetaan aiempaa enemmän perheen arkeen osallistumista.
On hienoa, että tänä aikana juuri isyyden merkitystä on nostettu. On lapsen ja koko perheen etu, että isä on vahvasti mukana arjessa.
Koko perheen kannalta on tärkeää, että vanhemmilla menee keskenään hyvin. Lapsen koti on vanhempien välisessä suhteessa.
Pekka Kainua
lapsi- ja perhetyön asiantuntija Oulusta
***
Toivon, että tämän päivän isät oppivat käsittelemään tunteitaan niin, ettei nyrkkejä tarvittaisi. Että kirjoittaisimme historiaa isistä, jotka puhuvat enemmän, jotta tunteet eivät ylikuormittuisi.
Historia voisi kertoa miehistä, jotka hakevat rohkeasti apua, jos he ovat ottaneet väärän toimintamallin, väkivallan, käyttöönsä.
Olisi hienoa, jos tämän ajan isistä puhuttaessa kerrottaisiin vanhemmista, jotka tukevat ja kannustavat lapsiaan, tsemppaavat heitä eivätkä etsi lapsistaan vikoja.
Autoritääristen isien sijaan puhuttaisiin pehmeistä isistä, jotka juttelevat paljon lastensa kanssa – tekevät vanhemmuutta yhdessä puolisonsa kanssa.
Pasi Malinen
Via Vis – väkivaltatyön projektipäällikkö, Vuolle Setlementti ry
***
Toivon, että nykypäivän isät jäävät aikakirjoihin lastensa arjessa ja juhlassa läsnä olevina isinä. Ettei olisi enää etäisiä isiä – sellaisia, etteivät lapset tietäisi, mitä heidän isänsä ajattelevat ja kokevat.
Toivon läsnäoloa ja empatiaa isiltä. Empaattisten isien kautta maailmaan tulee myös empaattisia lapsia ja nuoria.
Päivi Salmesvuori
kirkkohistorioitsija Helsingistä
Millaisia toiveita sinulla on nykypäivän isille?