Kiiminkiläinen Eerik Ohtamaa meni ensimmäiselle pianotunnilleen 9–10 vuotta sitten ja ilmoitti jo alakoululaisena vanhemmilleen ryhtyvänsä urkuriksi. Nyttemmin 15-vuotias Ohtamaa opiskelee Oulun konservatoriossa sekä pianon että urkujen soittoa.
– Isä lupasi ostaa kotiin urut, jos pääsen konservatorioon opiskelemaan sivuaineena urkujensoittoa. Nyt meillä on Pudasjärven kappelin entiset sähköurut.
Urut tuntuivat Ohtamaalle luontevalta instrumenttivalinnalta. Valintaa eivät ihmettele ikätoverit, enemmänkin varttuneempi väki.
Urkuja Eerik on päässyt soittamaan jopa Helsingin tuomiokirkossa esiintyessään keväällä Helsingin urkupäivillä.
– Olen kuunnellut aika paljon hyviä urkureita ja urkumusiikkia. Esikuvani on Christian Ahlskog, haluaisin joskus olla yhtä hyvä kuin hän, Ohtamaa sanoo urkujensoitonopettajastaan.
Klassista musiikkia kuuntelevan Eerikin säveltäjäsuosikki on Johann Sebastian Bach. Pääasiassa Bachia Ohtamaa esittääkin lauantaina, ensimmäisessä omassa konsertissaan Kiimingissä.
Konsertissa kuultavista teoksista hänellä on suosikki ylitse muiden: Bachin D-molli fuuga.
Nuotteja siinä on 8–9 sivullista. Ohtamaa soittaa kuitenkin mielellään ulkomuistista.
– Silloin huomaa itse paremmin, miltä soitto kuulostaa ja mitä voi tehdä muokatakseen sitä vielä paremmaksi.
Ohtamaa aikoo Madetojan musiikkilukioon.
– Mitä sen jälkeen, en tiedä. Mutta haaveena on, että musiikista voisi tulla ammatti.
MINNA KOLISTAJA