Oikeudenmukaisuus vaatii tekoja, lähetystyöntekijä Mikko Pyhtilä sanoo
Mikko Pyhtilä elää poikkeuksellista aikaa. Yleensä hän herää aamuisin kotonaan Tansaniassa. Tämän syksyn ja alkaneen talven kuusihenkinen lähetystyössä oleva perhe viettää Suomessa. Kotimaan jaksoilla he kiertävät kertomassa lähetystyöstä ja afrikkalaisesta arjesta.
– Olemme tehneet vaimoni Pian kanssa paljon kouluvierailuja niin luokissa kuin opettajainhuoneissa, lähetys- ja evankeliointityön koordinaattorina Tansaniassa toimiva Mikko Pyhtilä kertoo.
Eräänä marraskuisena torstaina hänen vierailukohteenaan oli Maikkulan koulu Oulussa.
Aamupäivällä Pyhtilä puhui siitä, millaista on olla ulkomaalaisena Afrikassa. Kuuntelijoina olivat valmistavan opetuksen ryhmäläiset. Oppilaat ovat 1.–6.-luokkalaisia maahanmuuttajia, joiden kielitaito ei vielä riitä suomenkieliseen opiskeluun.
– Ryhmä kiinnostui kokemuksistani ja kyseli vilkkaasti, Pyhtilä iloitsi tunnin jälkeen.
Bisneksen teossa on
muistettava vastuu
Ruokatunnin jälkeen edessä oli vierailu kahdeksasluokkalaisten Yhteinen ympäristö -valinnaisryhmässä. Pyhtilöiden työnkuvaan Tansaniassa kuuluvat muun muassa ympäristöasioiden opettaminen.
Tansaniassa ja muuallakin Afrikassa tapahtuu kasvua niin väkimäärässä kuin taloudessa. Pyhtilän mukaan väestön vaurastuminen näkyy katukuvassa. Pikaruokapaikat yleistyvät ja mainoksissa kaupataan nettiliittymiä ja muita kulutushyödykkeitä – aivan kuten Suomessakin.
– Meidän pitää länsimaissa miettiä, kuinka voimme parhaiten tukea kehittyviä maita. Afrikan vaurastuminen voidaan nähdä vain bisnesmahdollisuutena, mutta mukana pitää olla myös vastuu, hän muistutti.
Elintasokuilu
tietää levottomuuksia
Historia on opettanut, että jos väestö jakaantuu voimakkaasti rikkaisiin ja köyhiin, se tietää levottomuuksia ja sotia.
Eriarvoistumisesta ja elintasokuilun venymisestä päästään oppitunnin toiseen tärkeään aiheeseen: oikeudenmukaisuuteen. Jokaisen tulisi saada reilu palkka tekemästään työstä ja pystyä elämään työnsä ansioilla, Mikko Pyhtilä sanoi nuorille.
– Tähän pyritään esimerkiksi Reilun kaupan tuotteilla. On olemassa keinoja, joilla rakenteita voidaan muuttaa.
Pyhtilä totesi, että jo 1860-luvulla suomalainen valtiomies J.V. Snellman kiteytti asian hyvin. Tuolloin Suomea koettelivat nälkävuodet ja maa alkoi teollistua.
– Snellman totesi tehtaiden omistajille, maatalojen isännille ja muille työnantajille, että jos he eivät halua ruokkia ihmisiä työntekijöinä, he joutuvat ruokkimaan heitä kerjäläisinä.
Tasaus lähtee
kauppareissusta
Maailmassa vallitsevat suuret vastakohtaisuudet. 900 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä samalla kun 1,6 miljardia ihmisiä on ylipainoisia.
– Luonnonvaroja kulutetaan tällä hetkellä puolentoista maapallon verran. Jos kaikki eläisivät kuten suomalaiset, tarvitsisimme neljä maapalloa, Pyhtilä herätteli.
Elintason kasvu tuo mukanaan ongelmia ympäristölle. Kertakäyttökulttuuri lisääntyy. Merissä on jättimäisiä, jopa mantereiden kokoisia muovilauttoja.
– Tasaus lähtee omasta ruokakaupasta ja omista valinnoista, Pyhtilä antoi esimerkin.
Hän kertoi myös, että Tansaniaan kuuluvalla Sansibarin saarella muovipussien käyttö on ympäristösyistä kokonaan kielletty.
ELSI SALOVAARA
Kommentoi ja anna palautetta täällä
(Huom. laita mukaan yhteystietosi, jos haluat että palautteesi julkaistaan)
Toivoa on tärkeää pitää yllä
Ilmastonmuutos ei ole puheenaihe vain rikkaissa länsimaissa. Tansaniassa kuuluisan Kilimanjaron vuoren huipulta lumet ovat vähentyneet huomattavasti. Koillis-Tansanian Kishapun alueelle on saatu liki kymmenen vuoden aikana vain puolet tarvittavasta sademäärästä.
– Tansanian luterilaisen kirkon piispa Frederick O. Shoo on määrännyt, että hänen hiippakunnassaan Kilimanjaron juurella jokaisen rippikoululaisen on istutettava kymmenen puuta ennen rippikouluun tuloaan, lähetystyöntekijä Mikko Pyhtilä kertoi kouluvierailullaan Maikkulassa.
Pyhtilä puhui kuvien avulla Pedrosta, joka on istuttanut ensimmäiset puut alueelle jo 1960-luvulla.
– Hän on kertonut istuttavansa puita, jotta sateet tulisivat takaisin. Se kuvaa mielestäni hyvin afrikkalaisten asennetta, jossa on aina toivo mukana.