– Hyvä homma. Missä näitä lauluja lauletaan seuraavalla kerralla?
Kysymys esitettiin viime torstaina oululaisessa Tuba-ravintolassa Tuiran kanttorille Anu Arvola-Greusille.
Kauneimpia ja kauheimpia hengellisiä lauluja oli laulettu lähes puolentoista tunnin ajan, mutta yleisö kyseli jo seuraavaa mahdollisuutta veisata yhdessä tuttuja seurakuntabiisejä, kuten Lapsuuden usko ja Saviruukku.
Ravintolailta pohjautui toivelauluihin. Niitä oli saanut lähettää etukäteen Arvola-Greusille, mutta tilaisuuden aikanakin vielä ennätti pyytämään juuri sitä kappaletta, joka meni ”iholle” hyvässä tai pahassa.
Lähdettiin ulos
kun kehotettiin
Tuban lauluilta oli osa Oulun seurakuntien kirkkomusiikkiviikkoa, joka päättyi viime perjantaina. Illan kanttori näki ravintolassa laulamisen tuulettavan sopivasti musiikkiviikkoa, joka sisälsi runsaasti klassista musiikkia kirkkotiloissa.
– Seurakunnan työntekijöitä hoputetaan lähtemään ulos kirkoista ihmisten pariin. Siksi tulimme laulamaan tänne ravintolaan, Arvola-Greus selvitti tapahtuman syntyideaa.
Lauluillan bändissä soittivat musiikkikasvatuksen opiskelijat Mikko Keskinen ja Jukka Launonen sekä musiikkikasvatuksen opettaja Kari Kuivamäki.
Raja-aidat ovat
mennyttä aikaa
Kolmikolle hengellisten laulujen soittaminen ravintolassa oli mukava kokemus.
– Kaikenlaisen musiikin pitää soida eri paikoissa. Raja-aidat ovat vanhaa ajattelua. Sopivatko virret kapakkaan tai sopiiko suvivirsi kouluun? Nämä kysymykset ovat mielestäni turhia, Kuivamäki totesi.
Bändiläisten mukaan juuri hengelliset laulut ovat yhteislaulujen ydintä, ja tekstit välittävät usein ihmisten syvimpiä tuntoja.
RIITTA HIRVONEN