Jos haluaa puhua ihmisille, on mentävä sinne missä he ovat. Tämän ovat tienneet kaikki suuret kansanjohtajat ja uskonnolliset esikuvat.
Jeesus ei istunut temppelissä odottamassa, että hätääntyneet ja väsyneet ihmiset keksisivät tulla hänen luokseen. Hän oli koko ajan tien päällä kiskoen perässään enemmän ja vähemmän innostuneita opetuslapsiaan. Nyt Jeesus olisi luultavasti verkossa keskustelemassa kaiken sen kansan keskellä, joka ärsyttää mustavalkoisilla mielipiteillään tai hymistelee omassa sivistyneessä kuplassaan.
Joulu on kirkon työntekijöille seurakuntalaisten palvelun suhteen otollista aikaa, sillä Enkeli taivaan ja jouluevankeliumi ovat niin keskeinen osa suomalaista kulttuuria, että harva suhtautuu niihin penseästi.
Erilaiset yhteistyömuodot, kuten kauppakeskusten pop up -myyjäiset, työpaikkojen jouluhartaudet, sosiaaliseen median joulukampanjat sekä päiväkotien ja koulujen joulukirkot, ovat tästä hyviä esimerkkejä.
Pelkkä mukaan meneminen ei tietenkään riitä, vaan on muokattava kieltä ja toimintatapoja sen mukaan, keiden kanssa on tekemisissä.
Reformaation juhlavuonna tässä asiassa on hyvä ottaa mallia Lutherista, joka halusi tuoda kirkon lähemmäs ihmisiä ja heidän elämäänsä.
Jumalan armo ei katoa kieltä vaihtamalla tai sitä muokkaamalla. Jos seurakuntien työntekijöiden ja seurakunnallisen toiminnan kieli muistuttaa työpaikkojen ammattikieltä, on syytä korjata kurssia.
Seurakuntalaisten kannattaakin olla aktiivisia ja kriittisiä. Jos työntekijät tuntuvat puhuvan siansaksaa tai järjestävän toimintaa, joka kuulostaa enemmän viime kuin tämän vuosisadan alun touhulta, on hyvä antaa palautetta ja ehdottaa muutosta.
Kirkko on yhtä kuin sen jäsenensä. Ja kirkon työntekijät ovat kirkon palvelijoita, eivät toistensa tai organisaation.
Ihmisten keskellä
21.12.16