Taina Taskila lähti lähetystyöhön Etiopiaan 33 vuotta sitten. Viime toukokuussa hän muutti takaisin Suomeen ja joulukuussa koittivat eläkepäivät.
Oulussa Kaukovainiolla asuva Taskila koki Etiopiassa parisenkymmentä joulua. Hän ja suomalaiset kollegat viettivät juhlaa länsimaisen kalenterin mukaan. Etiopialaisten joulu on hiukan myöhemmin, 7. tammikuuta geeziläinen kalenterin perusteella.
– Me suomalaiset teimme ennakkoon joulutorttuja ja pipareita. Jouluaattona söimme riisipuuroa, luumu- tai sekahedelmäsoppaa. Joulukinkku korvautui palapaistilla tai lampaalla, Suomen Lähetysseuran lähettinä työskennellyt Taskila muistelee.
Esillä oli Suomesta tuotuja joulukoristeita, myös lahjoja oli ostettu kotimaan käynneillä. Etiopiasta löytyi muovikuusia.
Kun suomalaiset viettivät joulua, Etiopiassa hehkui aurinko ja lämpötila kipusi hellerajalle.
Joulurauhan julistus
tuli kasetilta
– Puuronsyönnin yhteydessä tapasimme kuunnella joulurauhan julistuksen, joka oli äänitetty Suomessa kasetille. Nauhoilta kuuntelimme myös tuttuja joululauluja ja lauloimme niitä myös itse Kauneimmat joululaulut -vihkosta.
Taskilalla oli työstä vapaata jouluaattona ja joulupäivänä. Suomalaiset järjestivät joulupäivän aamuna jumalanpalveluksen, joka pidettiin välillä suomeksi ja joskus taas englanniksi.
Joulua suomalainen lähetti vietti kaupungeissa, joko Lounais-Etiopiassa Hosannassa tai lännessä Metussa.
– Metussa tapasin hiljentyä yksin kotonani, lukea kirjoja ja kuunnella suomalaisia joululauluja. Aluksi joulu tuntui hyvin toisenlaiselta kuin Suomessa, mutta siihen tottui.
– Etiopiassa jouluun valmistautui perusteellisemmin kuin Suomessa, koska ympäristö ei muistuttanut millään tavalla juhla-ajasta. Kerran vuodessa saattoi siis olla ihan oikeasti suomalainen, Taskila hymyilee.
Joulua vietettiin
vain yhden päivän ajan
Etiopialaisten joulu tammikuussa on pienimuotoisempi kuin suomalaisilla. Juhlaa vietetään käytännössä vain joulupäivänä. Kirkossa on perinteinen aamuyhdeksän jumalanpalvelus, mutta jouluevankeliumia silloin ei lueta.
– Etiopialaiset laulavat lyhyitä yhteislauluja, joiden sanoma liittyy Jeesuksen syntymään. Heidän virsikirjansa sisältämiä jouluvirsiä taas ei tavattu laulaa.
Joulupäivänä paikalliset syövät juhlavasti. Muiden juhla-aikojen tapaan ruokana oli tuolloin kanaa tai lammasta.
– Joululahjoja ei annettu, mutta kotien koristelu kuuluu tapoihin, Taina kertoo.
Muovikuusia oli
myös Etiopiassa
Kaupunkilaiskodeissa saattoi olla muovinen joulukuusi tai sypressin oksia sekä muita, usein itse tehtyjä koristeita. Taskila huomasi, että etiopialaiset pitävät erityisesti vilkkuvista valoista.
Etiopialaiset naapurit kutsuivat usein suomalaisen ystävänsä syömään joulupäivänä.
Etiopialaisilla vuoden suurin juhla vaihtelee paikkakunnasta riippuen. Esimerkiksi Hosannassa se on syyskuussa vietettävä meskel eli oikean ristin löytymisen juhla. Kirkkovuoden tärkein juhla Etiopiassa on pääsiäinen.
Etiopia on Afrikan vanhin itsenäinen valtio ja asukasluvultaan maanosan toiseksi suurin maa. Etiopialaisista on ortodokseja noin 43 prosenttia, muslimeja 34 prosenttia ja protestantteja 19 prosenttia. Muiden uskontojen kannattajia on 4 prosenttia.
Joulun sanoma
ei riipu paikasta
Lähetystyövuosinaan Taskila vietti Suomessa jouluja Pulkkilassa lapsuudenkodissaan, joka on nykyisin hänen vapaa-ajan asuntonsa.
– Etiopiassa tottui siihen, ettei jouluun liittynyt kaupallisuutta tai muuta hössötystä. Suomessa kaupoissa on joulun alla tolkuttomasti krääsää.
Myös tulevan joulun Taskila aikoo viettää lapsuudenkodissaan.
– Syömme velipojan kanssa perinteisiä jouluruokia sekä käymme aattohartaudessa, haudalla ja joulukirkossa. Maalla on rauhallista.
– Missä tahansa joulua viettää, joulun sanoma on sama, Siikalatvan, Keminmaan, Simon, Raahen sekä Uusheräys-järjestön nimikkolähettinä toiminut Taskila sanoo.
JUHANA UNKURI