Yksin emme ole simpanssia pätevämpiä.
Vain yhdessä olemme vahvoja,
uskoo HelsinkiMission Olli Valtonen
Kuvitelkaa maailmaa, jossa ei olisi lähimmäisiä. Tai auttavia verkostoja, kuten Punainen Risti tai kirkon diakoniatyö.
Se olisi maailma, jossa ihmislaji ei olisi säilynyt hengissä.
Avainsana selviytymisessä on liittoutuminen, ihmisen kyky yhteisöllisyyteen, sanoo HelsinkiMission toiminnanjohtaja, pastori Olli Valtonen.
Hyvät tunteet
muuttavat maailmaa
Valtosen mukaan monet tieteen alat, kuten neurotiede ja kulttuuriantropologia, korostavat kahdeksaa ihmiselle ominaista kykyä, jotka tukevat yhteisöllisyyttä ja muuttavat myös maailmaa. Ne ovat rakkaus, myötätunto, ilo, luottamus, kunnioitus, toivo, anteeksianto ja kiitollisuus.
– Myönteiset tunteet ovat koko ihmiskunnalle tyypillistä aivotoimintaa. Ihmisen aivot ovat kehittyneet synnyttämään niitä.
– Tätä mieltä on esimerkiksi amerikkalainen aivotutkija George E Vaillant. Hän näkee, että juuri näiden myönteisten tunteiden vuoksi ihmislaji on kasvanut parissa sadassa miljoonassa vuodessa uhanalaisesta rääpäleestä luomakunnan kuninkaaksi.
Valtosen mukaan kulttuuriantropologit osoittavat, että näiden kahdeksan myönteisen tunteen puolesta liputtavat kulttuurit ovat selviytyjiä.
– Karkeuteen ja häikäilemättömyyteen keskittyneet kulttuurit ovat jääneet lyhytaikaisiksi ja kadonneet. Esimerkiksi Adolf Hitlerin valtakunta ei ollut pitkäaikainen, Valtonen sanoo.
Yksinäinen jää
lauman ulkopuolelle
Sosiaalialan järjestö HelsinkiMissio on tehnyt viime vuosina valtavasti työtä yksinäisyyden aiheuttaman pahan olon lievittämiseksi – paljolti vapaaehtoistensa avulla.
Taistelu yksinäisyyttä vastaan saa pontimen ajatuksesta, joka liittyy juuri yhteisöllisyyteen, yhdessä selviämiseen.
– Krooninen ja vastentahtoinen yksinäisyys on sitä, että ihminen joutuu lauman ulkopuolelle. Yksinäinen tuntee olevansa koko ajan ”hengenvaarassa”. Hänellä ei ole puolustajaa, siksi hän kärsii.
– Tämä eräänlainen häiriökokemus vaikuttaa elimistöön, muun muassa sydämen toimintaan. Tutkijat ovatkin todenneet, että yksinäisyys on tappavampaa kuin ylipaino.
Valtonen lainaa yhdysvaltalaista yksinäisyystutkijaa John Cacioppoa, joka on kuvannut yksinäisyyden synonyymiksi pelkoa. Yhteisöllisyys on taas yhtä kuin luottamus.
Myös lisko-osa
kuuluu ihmisaivoihin
Vaikka hyvä tahto – tällä ilmaisulla Valtonen kutsuu yhteisesti kahdeksaa myönteistä tunnetta – auttaa ihmislajia selviytymään, toisenlaiseenkin toimintaan me kaikki pystymme.
– Onhan meillä myös lisko-osa aivoissa. Liskoaivot viestivät: taistele raivokkaasti tai pakene. Tämä ihmisen pimeämpi puoli nousee meissä pinnalle kriisitilanteissa.
– Siksi meidän pitää olla tarkkana siitä, minkä aivokerroksen kanssa seurustelemme ja mitä osaa ruokimme itsessämme.
Hyvän tekemisen vaikutusta Valtonen kuvaa näin: valtaisa määrä suomalaisia käy tulevanakin jouluna läheistensä haudalla.
– Tämä kaunis ja vaikuttava tapa alkoi Suomessa 1921 hyvin vaatimattomasti, kun yksi ihminen, ylioppilas Lyyli Grotenfelt halusi Helsingissä sytyttää kynttilän sisarensa haudalle. Sotien jälkeen kynttilöitä alkoi syttyä enemmän.
– Jos hautausmailla palaisi nyt vain muutama kynttilä, valo ei ylettyisi kauas. Mutta iso joukko kynttilöitä synnyttää valomeren, joka näkyy kauas. Näin toimii myös hyvyys.
Myös välittäminen
on nousussa
Viime päivien uutisten mukaan talous on lähtenyt lopulta Suomessa kasvu-uralle. Entäpä välittäminen ja huolenpitäminen – laumaan ottaminen – onko se nousussa vai laskussa?
– Välittäminen on ollut jatkuvassa nousussa. Uutiset sodista ja vaikkapa heikompiosaisiin kohdistuvista leikkauksista estävät meitä huomaamasta tätä, Valtonen vastaa.
– Nousu näkyy parhaiten lainsäädännön kehittymisessä ja esimerkiksi ihmisoikeuksien parantumisessa.
Nousun voi Valtosen mukaan huomata myös siitä, että kiinnostus auttamiseen on Suomessa kasvanut kymmenessä vuodessa selvästi.
Ihmiset haluavat auttaa myös itselleen tuntemattomia kansalaisia. Tänäkin jouluna.
RIITTA HIRVONEN