Kaukovainiolla ja Rajakylässä seurakunnan tilat myllerryksessä

31.1.17

Kaukovainiolaiset menettivät oman kappelinsa vuoden lopussa paljolti rakennuksen sisäilmaongelmien seurauksena. Menetys harmitti – osaa ”kaketsulaisista” kovastikin – mutta uusi tila löytyi sukkelasti.
   Nyt kaukovainiolaiset kokoontuvat Hiirihaukkatalon lisäksi Merikotkantie 1:n palvelutalossa.
   Sen katutasossa ja alakerrassa on seurakunnalla kerhohuone ja askartelutilat. Pihalla lapset voivat temmeltää leikkikentällä.

15 vuotta kestänyt
harrastus jatkuu

Kati Raudaskoski kävi kappelilla perhekerhossa 15 vuotta lähes joka viikko omien ja hoitolastensa kanssa. Kappelille hänelle oli ennättänyt tulla oma paikka pöydän ääressä.
   Ensimmäiseen perhekerhoon Merikotkantiellä Raudaskoski tulikin haikein mielin. Uuteen paikkaan Hiirosessa asuvalla on aiempaa pitempi matka, mutta valoisa tila sai kehuja. Muuton vuoksi hän ei kerhoharrastusta lopeta.
   Valtteri-pojan mummu Sirkka-Liisa Haapamäki tykkäsi myös käydä kappelilla, mutta kerhossa hän käy tästedeskin muutoksista huolimatta.
   – Olen laiska käymään kirkossa, siksi perhekerho kirkon tiloissa tuntui hyvältä.
   Haapamäki on tottunut käymään Kaukovainion perhekerhossa Valtterin vanhemman sisaruksen kanssa hoitaessaan heitä.

Rajakylän toimintoja
Palokkaan

Toisella puolella Oulun kaupunkia, Rajakylässä, totutellaan myös tilamuutoksiin, sillä 5. helmikuuta Rajakylän seurakuntatalolla vietetään viimeistä jumalanpalvelusta.
   Jumalanpalvelukset siirtyvät sen jälkeen Palokan seurakuntatalolle Pateniemeen. Jo aiemmin kerhotoiminta on siirtynyt Palokkaan.
   Rajakylän seurakuntatalossa kärsitään sisäilmaongelmista.
   Rakennus valmistui 1977. Nykyisin eläkkeellä oleva Tuiran diakoniatyöntekijä Raili Toppinen muistaa silloisen riemun uusista, omista tiloista. Aikaisemmin seurakunnan kokoontumisia oli pidetty kerrostalon kellarin kerhotiloissa.
   – Seurakuntakodissa kokoontuivat ensi alkuun perinteiset seurakunnan ryhmät, kuten diakonia- ja raamattupiirit, mutta 1990-luvun lama muutti kaiken tuossa rakennuksessa.

Mitä voisimme
tehdä hyväksenne?

Rajakylässä oli lamavuosina Oulun suurin työttömyysprosentti. Ruokailut seurakuntatalolla tulivat suureen tarpeeseen. Diakoniatyöntekijöiden vastaanotolle saattoi olla kolmisenkymmentä jonottajaa, Toppinen muistelee.
   – Ihmisiä otettiin vastaan välillä toimiston lisäksi keittiössä. Tekemistä oli talossa kaikilla, sillä työttömät osallistuivat itse aterioiden valmistamiseen. Seurakuntatalo oli enemmän kuin ateriapaikka. Siellä siunattiin ruoka ja samalla ruokailijat.

Diakonian ateriat
pysyvät Rajakylässä

Vaikka lähes kaikki toiminnat ovat nyt, 40 vuotta rakennuksen valmistumisen jälkeen, siirtymässä Rajakylän seurakuntatalolta pois, diakonian ateriat säilyvät siellä ainakin toistaiseksi. Diakoniatyöntekijä Sami Riipinen pitää hyvänä sitä, että ateriat eivät siirry Palokkaan. Matka sinne olisi monelle vakiokävijälle mahdottomuus ainakin bussilla, sillä maksuton ruoka houkuttelee juuri heitä, joiden talous on tiukoilla.
Diakonian aterialla käy viikoittain useita kymmeniä syöjiä.
Rajakylästä etsitään kaiken aikaa uusia tiloja seurakunnan toimintaa varten.
Kevään aikana seurakunta järjestää taksikuljetuksia Rajakylästä Palokan jumalanpalveluksiin. Asiasta lisää tässä lehdessä sivulla 23.

RIITTA HIRVONEN

Artikkeli on osa lehteä 4/2017