Vaikeat päätökset jättävät usein ihmisen puntaroimaan tehtyä ratkaisua: menikö kaikki lopulta oikein? Tällaisissa tunnelmissa eletään tällä hetkellä Utsjoella.
Joulukuun puolivälissä kirkkovaltuustossa syntyi äänestyksen jälkeen päätös, jonka mukaan talousvaikeuksista kärsivä seurakunta liitetään Inarin seurakuntaan kappeliseurakuntana.
Kirkkovaltuutettu Ursula Waltari harmittelee, että ratkaisu isossa asiassa piti tehdä niin nopeasti ja seurakuntalaisia kuulematta.
Huoli päätöksen seurauksesta liittyy kipeään kysymykseen:
– Saavatko Utsjoen saamenkieliset seurakuntalaiset tulevaisuudessa kirkolta kattavaa palvelua äidinkielellään? Erityisesti elämän kriisihetkissä meille jokaiselle on ehdottoman tärkeää mahdollisuus käyttää äidinkieltämme. Miten käy pienelle seurakunnalle isomman kyydissä?
Rahaa velanmaksuun
ei yksinkertaisesti ole
Utsjoen seurakunnan talouden ajoi lopullisesti kuralle Karigasniemen kappelin rakentaminen. Vuonna 2015 valmistuneen rakennuksen kulut nousivat suunniteltua korkeammaksi. Seurakunnalla on lainaa yli 300 000 euroa eikä kassassa ole rahaa takaisinmaksuun.
Utsjoen seurakunta esitti viime kesänä kirkkohallitukselle, että seurakunnan itsenäisyys turvattaisiin pysyvällä erityisrahoituksella. Utsjoki on Suomen ainoa enemmistöltään saamenkielinen seurakunta.
Pyydettyä rahoitusta ei kirkkohallituksesta myönnetty. Kirkkohallitus on maksanut usean vuoden ajan Utsjoen kirkkoherran ja diakoniatyöntekijän palkat.
”Olisimme tarvinneet
yhden aikalisän”
Ursula Waltari olisi toivonut, että kirkkohallitus olisi antanut lisäaikaa tutkia rahoituksen järjestämistä.
– Kun asia oli esillä kirkkohallituksessa, painotettiinko esittelyssä riittävän asiantuntevasti sitä, että Utsjoki on ainoa jäsenistöltään saamelaisenemmistöinen seurakunta. Kirkkohallituksessa esittelijän ehdotuksesta asia merkittiin vain tiedoksi ilman keskustelua.
Waltari tähdentää kirkkolain kohtaa, jonka mukaan seurakuntajaon muuttamista koskevaa päätöstä ei saa tehdä ilman erityisen painavaa syytä, jos kaksikielisen seurakunnan kielelliseen enemmistöön kuuluvat jäsenet tulevat muutoksen seurauksena kielelliseksi vähemmistöksi.
– Kyseessä on EU:n ainoan alkuperäiskansan kieli. Näin merkittävässä kielikysymyksessä olisi myös saamelaiskäräjille varattava mahdollisuus tulla kuulluksi.
Waltari toivoo Utsjoen tilanteesta vielä keskustelua, jossa olisi mukana muun muassa edustaja kirkkohallituksesta, Oulun tuomiokapitulista ja ulkopuolinen talousalan osaaja.
– Kun kaikki kivet olisi varmasti käännetty, olisi helpompi hyväksyä meille monelle vaikea ratkaisu: liittyminen toiseen seurakuntaan.
Waltarin mukaan esimerkiksi paikallisten yrittäjien ja seurakuntalaisten parista on kuulunut kyselyä, olisiko heillä ollut mahdollisuuksia auttaa rahoituksessa.
Työtä uuden
tilanteen hyväksi
Kirkkoneuvos Pekka Huokuna jouduttaisi Utsjoen seurakuntalaisia miettimään tässä vaiheessa mahdollisen kappelinseurakunnan toimintaa.
Kappeliseurakunnan asioita hoitaa paikallisten muodostama kappelineuvosto. Sen tehtävä on huolehtia siitä, että paikkakunnalla säilyy utsjokisten näköinen kirkollinen elämä.
Aktiivisuus tässä asiassa on nähdäkseni parasta tämänhetkistä työtä saamelaisyhteisön hyväksi, kirkkohallituksessa työskentelevä Huokuna sanoo.
Hän tähdentää, että Inarin seurakunta on kaksikielinen: suomen kielen lisäksi seurakunnassa puhutaan pohjoissaamea ja inarinsaamea. Yksi seurakunnan kolmesta papista on saamelaispappi.
– Utsjoella on tarkoitus myös säilyttää oma pappi ja diakoniatyöntekijä. Kirkkohallitus katsoo, että heidän palkanmaksunsa on kokonaiskirkon erityisrahoitusta Utsjoen seurakunnalle.
RIITTA HIRVONEN