Yhteisvastuukeräyksen tuotolla tuetaan koulutusta pakolaisleireillä
Moni suomalainen katsoo uutiskuvia pakolaisleireiltä televisiosta. Miina Puntila (kuvassa) katsoo leirielämää paikan päällä Jordaniassa.
Uutiset keskittyvät pakolaisleirien kurjuuteen, mutta Kirkon Ulkomaanavun Lähi-idän alue-edustaja tietää, että ankeuden keskelle mahtuu myös paljon toivoa. Ilman ilon pilkkuja hän ei itsekään jaksaisi tehdä työtään.
– Lapsissa ja nuorissa on paljon toivoa. On rohkaisevaa nähdä, että ihmiset eivät anna periksi. He haaveilevat toisenlaisesta maailmasta ja kehittävät itseään. Elämä jatkuu myös pakolaisena ollessa, vaikka paljon vaatimattomampana. Ihmiset osaavat nauttia pienistä asioista: esimerkiksi jonkin uuden taidon
– Ihmisten sitkeys on uskomatonta, Miina Puntila sanoo.
Osa keräysvaroista
menee Lähi-itään
Yhteisvastuukeräyksen kansainvälinen osuus käytetään tänä vuonna monessa eri Ulkomaanavun kohteessa. Yksi niistä on juuri Jordaniassa oleva Zaatarin pakolaisleiri. Jordaniassa on myös YK:n hallinnoima Azraqin pakolaisleiri.
Leireissä asuu noin 140 000 Syyrian pakolaista ja niiden ulkopuolella, pääosin Ammanin kaupungissa, noin 500 000 kotimaasta pakoon lähtenyttä.
Millaista apua suomalaisten lahjoittamilla varoilla pakolaisille voidaan antaa?
– Ulkomaanapu tarjoaa monenlaista koulutusta, muun muassa erilaisten kädentaitojen opetusta, musiikkikasvatusta sekä kierrätys- ja maatalouskoulutusta.
– Psykososiaalista tukea on se, että tarjoamme nuorille vapaa-ajan toimintaa, kuten jalkapallon pelaamista, sirkusta, taidetyöpajoja ja musiikkiterapiaa, Puntila selvittää.
Nuoria ei
saa menettää
Jordanian pakolaisista yli puolet on alle 18-vuotiaita ja heidän tulevaisuuteensa satsaaminen on tärkeää. Koulutukseen pääseminen ei voi odottaa tai kokonainen sukupolvi nuoria ihmisiä menetetään, Puntila korostaa.
– Alueiden koulut ja terveydenhuolto ovat pakolaismäärän vuoksi erittäin ylikuormitettuja ja opetuksen laatu kärsii suurista oppilasmääristä, erilaisista lasten ongelmista ja mahdollisista traumoista johtuen.
Eivätkö suomalaiset voisi auttaa pakolaisia lähempänä täällä Suomessa ja Euroopassa?
– Nykyisessä maailmantilanteessa ei kukaan eikä mikään maa voi eristäytyä ja olla irrallaan muista. Ihmisenä oleminen tarkoittaa mielestäni toisen asemaan asettumista.
– Siksi velvollisuutemme on tunnistaa myös oman maamme ulkopuolella olevien ihmisten hätä ja auttaa heitä kykyjemme mukaan.
RIITTA HIRVONEN