Uskonnolliset järjestöt osallistuvat yhä useammin konfliktimaissa rauhan tekemiseen
Sotakuvien täyttäessä television uutisruutumme unohtuu helposti, että Syyriassa on ollut ja on yhä kansalaisyhteiskunta.
– Ruohonjuuritasolla tuossa maassa tehdään kriisin keskellä kaiken aikaa paljon työtä, jotta ihmiset voisivat luottaa toisiinsa ja hyvinvointi voisi lisääntyä maassa. Länsimaissa asuvilla on hankala saada tietoa tällaisesta toiminnasta kun uutisoinnissa korostuvat konfliktit, pahoittelee Suomen Lähetysseurassa työskentelevä Minna Saarnivaara.
Jotta tavallisten kansalaisten ja myös syyrialaisten kansalaisjärjestöjen ääni kuuluisi rauhan rakentamisessa aiempaa paremmin, Lähetysseura oli järjestämässä kuuden muun suomalaisjärjestön kanssa tammikuun lopussa Syyria-aiheista seminaaria.
Toivomus tällaisen tapahtuman tarpeellisuudesta tuli alun perin syyrialaisilta Lähetysseuran kumppaneilta.
Järjestöt vetosivat
YK:hon
Lähetysseuran Syyrian rauhanhankkeen projektipäällikkö Minna Saarnivaara oli ison ja tiukalla aikataululla läpivedetyn kokouksen jälkeen väsynyt mutta tyytyväinen: tapaamisen antina oli kannanotto, jossa vaaditaan YK:ta ottamaan Syyrian paikallisyhteisöjä mukaan yhtälailla rauhan- kuin avustustyöhön.
Paikalliset toimijat luovat rauhan edellytykset ja rakentavat yhteisöjen selviytymiskykyä konfliktin keskellä, kannanotossa sanotaan.
Julkilausumassa korostetaan, että yhteiseen työhön on otettava mukaan ihmisiä kaikista poliittisista ryhmistä ja kaikilta alueilta. Tämä auttaa ratkaisemaan kärjistyneitä poliittisia jakolinjoja.
Ihmisten parissa
paljon osaamista
Saarnivaara kertoo, että syyrialaiset tekevät yhdessä paikallishallinnon kanssa Pohjois-Syyriassa arvokasta työtä muun muassa radikalisoitumisen vähenemiseksi.
– Eri kaupungit työskentelevät keskenään esimerkiksi koulutuksessa tai puhtaan veden saamiseksi. Kun tällaista toimintaa tuetaan, se lievittää kriisitilanteita Syyriassa. Ei pidä unohtaa sitä, että syyrialaiset ovat hyvin koulutettua väkeä, heillä on paljon erilaista osaamista.
Kannanoton allekirjoittivat Crisis Management Initiative, Suomen Lähetysseura, Fida International, Kehys, Kepa, Kirkon Ulkomaanapu ja Pelastakaa Lapset. Järjestöt kutsuvat myös muita toimijoita kannanoton allekirjoittajaksi.
Kokoukseen osallistui suomalaisten lisäksi myös kansainvälisten järjestöjen, kuten kehitysyhteistyötä tekevän Oxfamin edustaja sekä Syyriassa toimivien järjestöjen työntekijöitä. Paikalla oli myös YK:n kehitysohjelma UNDP:n edustus.
Kirkot yhä enemmän
mukana rauhantyössä
Uskonnollisen järjestön, kuten Suomen Lähetysseuran, aktiivinen osallistuminen konfliktimaiden rauhanprosesseihin ei ole mikään ihmetyksen aihe, Saarnivaara kertoo.
– Yhä enenevässä määrin konfliktitilanteita on ratkaisemassa toimijoita, joilla on uskonnollinen tausta. Se on luonnollinen osa työtämme maailmalla. Olemmehan mukana myös avustustyössä, joka suuntautuu väkivaltaisuuksien heikentämiin maihin.
– Rauhantyön eri osapuolissa on ihmisiä, joissa uskonnollinen tausta, tietty eettinen käsitys esimerkiksi ihmisen arvosta, herättää luottamusta.
Esimerkiksi Somaliassa uskonnollisten johtajien asema rauhantyössä ja konfliktien ehkäisemisessä on erittäin merkittävä. Kirkon Ulkomaanapu on tukenut maassa rauhanrakennusta jo useiden vuosien ajan.
RIITTA HIRVONEN
Millaisia ajatuksia juttu herätti?
Kommentoi ja anna palautetta täällä
Rauhaa alhaalta ylöspäin
Suomen Lähetysseura on vetänyt vuodesta 2014 Syyrian rauhanhanketta nimeltä Syria Initiative. Se on tällä hetkellä Suomen suurin rauhanrakennushanke.
Työn tavoitteena on antaa ääni syyrialaisille ja heidän ajatuksilleen oikeudenmukaisesta rauhasta, ihmisyydestä ja tulevaisuudesta.
Suomen valtio tukee hanketta 3,75 miljoonalla eurolla vuosina 2015–2018. Myös Norjan ulkoministeriö sekä Helsingin seurakuntayhtymä tukevat ohjelmaa.
Rauhanohjelmaan kuuluu noin 700 henkilön verkosto eri puolilla Syyriaa. Mukana on muun muassa naisten asemaa edistäviä kansalaisjärjestöjä sekä paikallisia ja uskonnollisia johtajia.
Syria Initiative tukee ruohonjuuritason toimijoita, jotka toimivat Syyrian sisällä ja viereisissä maissa. Toimijat ovat ihmisiä, erilaisia ryhmiä ja verkostoja, jotka pystyvät yhdistämään ihmisiä, joilla on erilaisia mielipiteitä. Keskusteluissa pyritään ennen muuta pidemmän ajan suunnitelmiin yhteiskunnan uudelleenrakentamiseksi.
Rauhanohjelmaa koordinoi syyrialainen kansalaisaktivisti Omar Abdulaziz Hallaj.
Syyrian sota on jatkunut jo yli kuusi vuotta.