Nuoria on yhä vaikeampi saada ehdokkaiksi eri vaaleihin. Niinpä heitä on myös päätöksentekijöissä vähän, mikä väistämättä vaikuttaa siihen, mihin suuntaan politiikka ja päätökset johtavat.
Tilanne on samankaltainen niin valtiollisissa vaaleissa kuin vaikkapa seurakunnallisissa vaaleissa. Niissä on mukana nuoria aikuisia aivan liian vähän siihen nähden, kuinka paljon heitä on seurakuntalaisten ja kuntalaisten joukossa. Eli heissä, jotka kantavat päätösten seuraukset.
Ei ole kyse siitä, että ehdokkaiksi tarvittaisiin erityisesti nuoria aikuisia, vaan siitä, että ehdokkaiksi tarvitaan myös heitä. Aivan kuten tarvitaan myös keski-ikäisiä ja vanhoja.
Kuntavaalien ehdokasasettelu on viime metreillään. Nyt luodaan pohjaa tulevien vuosien päätöksille puhumalla niistä asioista, joita kukin pitää tärkeänä.
Ehdokkaiden valinnalla ja vaalien alla käytävällä keskustelulla itsessään on jo vaikutusta siihen, miten tulevia vuosia johdetaan.
Usein unohtuu, että valta on heillä, joille se annetaan. Toisaalta valtaa ei saa pyytämättä, vaan se pitää osata ottaa: on vastattava myöntävästi oikealla hetkellä.
Ehdokkaaksi asettuminen – ja sitä kautta itsensä arvostelulle altistaminen – palkitaan siten, että lopulta asioihin on oikeasti mahdollista vaikuttaa.
Demokratia toimii niin, että kun äänet on annettu, eniten ääniä saaneet pääsevät sinne, missä jaetaan rahaa ja missä ratkaistaan asioiden tärkeysjärjestyksiä. Politiikkaa ei tehdä millään laskukaavalla, vaan valinnat pohjautuvat sille, mitä kukin pitää tärkeänä.
Karu totuus on se, että ihminen ymmärtää parhaiten itsensä kaltaisia. Päätöksentekijöiksi tarvitaan siis erilaisia ihmisiä, jotta voidaan edes pyrkiä mahdollisimman tasapuoliseen lopputulokseen.
Valta annetaan sille, joka sitä tahtoo
14.2.17