Artistin pitää olla hurjapäinen

29.3.17

Popin naiskuva pohdituttaa laulaja-lauluntekijä Iina Palokangasta

Kun nuori aloitteleva naisartisti valokuvataan ensimmäistä sinkkuaan varten, napsaistaan rintakuva, jossa artisti esiintyy paidattomana. Kuva on rajattu siten, et­teivät rinnat näy.
   Näin kertoo oululainen laulaja-lauluntekijä Iina Palokangas, 22, joka tietää, että showbisnes maistuu joskus karvaalta.
   – Miksi nuoret naiset halutaan aina laittaa tällaisiin kuviin? Palokangas kysyy.
Popmusiikin naiskuva kiinnostaa artistia. Naiskuva onkin yhtenä aiheena ensi sunnuntaina Oulun Vanhassa pappilassa pidettävällä Taustatarinaklubilla, jossa Palokangas esiintyy.
   Taustatarinaklubi on Palokankaan ja tuomiokirkkoseurakunnan nuorisotyönohjaajan Mono Kuoppalan ideoima.
   Klubilla kuullaan tänä keväänä nuoria nousevia suomalaisia artisteja ja keskustellaan heidän musiikkinsa taustoista, kuten kriiseistä.
   Klubi on Palokankaan emännöimä. Ensi sunnuntaina emäntänä toimii poikkeuksellisesti musiikinopiskelija Loviisa Kantonen.

Pienet jutut
syövät sinua

Mutta se naisten kohtelu showbisneksessä! Laulaja Mitra kertoi Taustatarinaklubilla tammikuussa, että levy-yhtiö käski häntä ottamaan esiintyessään hatun päästä, koska se ei kuulemma sopinut hänelle.  Kuitenkin Mitra oli lapsesta saakka käyttänyt hattua, mikä oli hänelle se oma juttu.
   – Tällaiset pienet jutut alkavat syödä sinua, kun joku kerta toisensa jälkeen haluaa karsia sinusta jotain. Jos jokin kuitenkin tuntuu itsestä oikealta, siitä täytyy pitää kiinni.
   Palokangas tuntee suurimman osan suomalaisista nuorista naisartisteista. Heidän kohtelunsa tuntuu Palokankaasta ikävältä.
   – Kun tietää millaisia he ovat oikeasti ja millaisena heidät halutaan näyttää maailmalle. Se on monelle kipeä aihe. He pohtivat, miksi eivät kelpaa itsenään vaan heidän pitää esiintyä vähissä vaatteissa ja kasvonpiirteet muutettuina.
   Myös Palokankaalle esitettiin vaatimuksia. Hän päätyi siihen, että ei aloittanutkaan levytyssopimuksen tavoittelua 18-vuotiaana vaan myöhemmin. Se jälkeen vaatimuksia ei ole esitetty.
   Hän etsi itse, millainen oli. Parasta onkin Palokankaan mukaan, että ihminen etsii itsensä ennen kuin joku tekee sen hänen puolestaan.

Artistin pitää
kokeilla uutta

Artisti tarvitsee Palokankaan mielestä rohkeutta. Moni urallaan edennyt ei ole välttämättä lahjakas laulajana vaan pikemminkin riittävän hurjapäinen testaamaan uusi asioita.
   – Ei esimerkiksi pidä pelätä perustaa Vanhaan pappilaan musiikkiklubia, jossa keskustellaan aiheista, joista ei tavallisesti puhuta.
   Kuinka paljon sanoituksissa oikein kehtaa? Palokankaan mukaan hyvän aiheen äärellä nousee sopiva häpeä.
   – Sitä vähän hävettää, että voiko näin sanoa. Se on silloin asia, josta kannattaa kertoa. Sopiva häpeä tarkoittaa, että ollaan inhimillisillä lähteillä.
   Palokangas laulaa suomenkielistä kertovaa ja tekstilähtöistä poppia pianon kanssa soolona, mutta esiintyy myös  helsinkiläisen, hänen nimeään kantavan bändin kanssa.
   Palokangas on saanut vaikutteita lauluihinsa suomalaisesta nykyrunoudesta.
   Lauluntekijä kertoo saaneensa palautetta kuulijoilta, jotka ovat kokeneet niiden olevan kuin omasta elämästään: ”Uskomatonta, että olet pukenut sanoiksi sellaista, jota olen surussani ja ihmissuhteissani käsitellyt”.
   – Hienointa on, että minulle tärkeät tekstit löytävät kosketuspintaa kuulijoissa.
   Millainen lauluääni Iina Palokankaalla on?
   – Aika syvä ja savuinen soundi.
   Mutta ei kuitenkaan viinan ja tupakan aikaansaama?
   – Ei, ei, ääni on täysin akateemisen laulukoulutuksen tulos, nuori artisti nauraa.
 
PEKKA HELIN

Artikkeli on osa lehteä 11/2017