Rauhan Tervehdys selvitti paperittomiin siirtolaisiin liittyviä yleisiä ennakkokäsityksiä
Sirpa Kansanaho
Oulun vastaanottokeskuksen johtaja
Iso osa turvapaikanhakijoista vastaanottokeskuksissa on traumatisoituneita. Kielteisten turvapaikkapäätösten jälkeen tällaisten rikkinäisten ihmisten ajautuminen paperittomiksi ilman yhteyttä minkäänlaisiin virallisiin palveluihin on riski kaikille kansalaisille.
– Ei voida sanoa, että iso osa turvapaikanhakijoista on traumatisoituneita. Meillä ei ole tilastoitu PTSD-diagnosoituja (traumaperäinen stressireaktio) asiakkaita, joten tarkkaa määrää ei ole tiedossa.
Mutta asukkaiden joukossa on ehdottomasti traumatisoituneita ja myös hyvin vaikeasti traumatisoituneita ihmisiä, joiden arkielämä on oireiden vuoksi vaikeaa.
En näe heitä niinkään uhkana muille kansalaisille hoitamattomien oireiden vuoksi – paitsi jos henkilö on psykoottinen tai yrittää hoitaa itseään päihteillä. Tilanne on pikemminkin uhka heille itselleen.
Suurin huoli on naisista ja lapsista, jotka saavat kielteisen turvapaikkapäätökseen eikä perhe ole palaamassa lähtömaahan.
– Lapset ja naiset ovat usein se haavoittuvin ryhmä. Näin myös tilanteessa, jossa henkilöt oleskelevat maassa laittomasti. Heistä on suuri huoli.
Ne turvapaikanhakijat, jotka lähtevät vapaaehtoisesti Suomesta, ovat jo käytännössä lähteneet. Muut eivät aiokaan poistua maasta.
– Suurin osa vapaaehtoisesti lähtevistä lienee jo lähtenyt, joskin edelleen osa turvapaikanhakijoista poistuu maasta vapaaehtoinen paluu -järjestelmän turvin.
Àrpàd Kovàcs
Oulun seurakuntien kansainvälisen työn pastori
Kirkosta löytyy aina turvallinen paikka paperittomalle.
– Joo, on itsestään selvä, että kirkon pitää auttaa hädässä olevia. Myös paperittomia.
Yksi yö kerrallaan kirkon suojissa ei ole mikään ratkaisu.
– Ei ole ratkaisu. Meillä ei edes tehdä noin, vaan saa olla useampiakin öitä tarpeen mukaa.
Jos yksittäinen kansalainen auttaa paperitonta jollakin tavoin esimerkiksi tarjoamalla ruoka-apua tai tilapäistä majoitusta, hän syyllistyy niin tehdessään lainvastaiseen toimintaan, josta voi saada rangaistuksen.
– Ei. Teoriassa voisi saada sakot ja vallanpitäjät suunnittelevat paperittomien auttamisen kriminalisointia. Käytännössä kuitenkin asia on niin, ettei yksityisellä tai kirkollisella auttajalla ole oikeutta eikä velvollisuutta kysyä kenenkään papereita. Joten autetaan ihmisiä, ei paperittomia.
Jos paperittomille ei tarjota palveluja, kuten terveydenhoitoa tai väliaikaismajoitusta, se jouduttaa lähtemistä takaisin kotimaahan. Palvelut viivyttävät turhaan turvapaikanhakijan paluuta.
– Ei. Kokemuksesta tiedetään, että paperittoman päätös palata vapaaehtoisesti kestää kauan. Jopa he, jotka eivät koe uhkia kotimaassaan miettivät kuukausia. Ihminen, joka kokee itsensä uhatuksi kotimaassa, ei lähde, vaikka jäisi ilman palveluja.
Poliisi kävi reilu viikko sitten Porissa Väinön kirkolla, jossa paperittomia turvapaikanhakijoita on ollut majoitettuna ja jakoi heille sakkolappuja. Koska kirkolla ei ole rikosoikeudellista asemaa, poliisi voi halutessaan tulla seurakunnan tiloihin hakemaan turvapaikanhakijan pois.
– Poliisi voi tulla kirkon tiloihin etsintäluvan, asiallisten dokumenttien kanssa. Muutoin pidän käytöstä junttimaisena. Kirkon tiloihin tulemisella ei ole mielestäni mitään tekemistä järjestyksenpidon kanssa.
Poliisi voi määrätä kirkkoherraa poistamaan paperittoman kirkon tiloista.
– Ihmisten omaatuntoa ei voi määrätä kukaan. Poistamiskehotusta ei tarvitse totella.
Ari Heikkinen
Oulun kaupungin konsernipalvelujen johtaja
Oulun kaupunkilaisten turvallisuuden vuoksi paperittomien hätäpalvelut tulee saada nopeasti kuntoon. Jollei näin käy, mitä vain voi seurata: rikollisuutta, pahoinvointia ja radikalisoitumista.
– Paperittomien hätäpalvelut tarvitaan varmistamaan ihmisoikeuksien mukainen kohtelu Suomeen jääneille paperittomille. Hätäpalvelua edellyttää myös valtioneuvoston linjaus viime joulukuulta: laittomasti maassa oleskeleville turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Tästä vastaavat viime kädessä kunnat.
Linjauksen takana voi olla myös halu varmistaa, että epätoivoinen tilanne ei johtaisi epätoivoisiin tekoihin, joilla voi olla vaikutuksia kansalaisten turvallisuuteen.
Oulun kaupunki tarvitsee kolmannen sektorin kuten järjestöjen ja kirkon apua, jotta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille, mutta Suomeen jääneille turvapaikanhakijoille pystytään takamaan perustuslain mukainen välttämätön hätämajoitus, ruokaa, vaatteita ja sairaanhoitoa.
– Kaupunki tekee hyvää yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa, koska tavoitteemme ovat yhteneväiset.
Satu Haapanen
Oulun Diakoniaopiston opettaja, toimii aktiivisesti vapaaehtoisena turvapaikanhakijoiden hyväksi
Jokaisen, myös paperittoman ihmisen sairauden hoitaminen on velvollisuus ja laillista.
– Jokaisella ihmisellä on luovuttamaton ihmisarvo. Ihmisoikeuksien perusteella jokaisella on oikeus hoitoon ja huolenpitoon. Kristilliseen etiikkaan kuuluu myös lähimmäisestä huolehtiminen.
Paperittomalle lapselle ei kuulu automaattisesti Suomessa oikeus koulunkäyntiin. Mikäli lapsi, jonka perhe on niin kutsutusti paperiton, olisi koulussa, opettajan on hyvä ilmoitta lapsesta viranomaisille.
– Väärin. Jokaiselle lapselle kuuluu Lapsen oikeuksien sopimuksen perusteella oikeus käydä koulua. Suomikin on ratifioinut tämän sopimuksen. Opettajan ei pidä minkään lain mukaan ilmoittaa lapsesta viranomaisille muussa kuin epäilyssä, että lasta kohdellaan kotona kaltoin.
RIITTA HIRVONEN