Pohjoisessa kirkkoherrat on valinnut kansa

22.3.17

Oulujoki, Tyrnävä, Lohtaja, Kemi, Tornio, Pudasjärvi, Tuomiokirkkoseurakunta, Pelkosenniemi, Halsua. Liuta Oulun hiippakunnan seurakuntia, joissa on pidetty viime aikoina kirkkoherranvaali tai tullaan pian pitämään. Näin kertoo Oulun tuomiokapitulin hiippakuntapastori Outi Uusimäki.
   Halsua on Uusimäen mukaan poikkeus. Siellä kirkkoherran valitsi kirkkovaltuusto. Tavanomaisempi käytäntö pohjoisessa on suora vaali, jossa seurakuntalaiset valitsevat kirkkoherran.
   Aikaisemmin vain suora vaali oli mahdollinen. Sen rinnalle tuli välillinen vaali, koska muun muassa katsottiin, että valtuusto tai yhtymässä seurakuntaneuvosto voi paremmin tutkia, soveltuuko hakija johtajaksi.
   – Pohjoisen seurakunnissa on harkittu välillisiä vaaleja, kertoo Uusimäki.
   Tyrnävän seurakunnassa jopa äänestettiin asiasta. Välillinen vaali hävisi valtuustossa äänin 9–10, joten seurakuntalaiset valitsevat toukokuussa kirkkoherran.
   Oulujoella seurakuntalaiset käyvät uurnille todennäköisesti syksyllä.
   Seurakunta voi ehdottaa tuomiokapitulille välillistä vaalia, mutta lopullinen ratkaisu on tuomiokapitulilla. Uusimäki kertoo, että jos kirkkovaltuustossa äänestettäisiin niukasti välillisen vaalin puolesta, tuomiokapitulissa jouduttaisiin tarkkaan harkitsemaan, mikä vaalitapa otetaan käyttöön.
   Tällöin tarkasteltaisiin seurakunnan jäsenten kiinnostusta seurakunnan ja kirkkoherran tehtäviä kohtaan, seurakuntalaisten aktiivisuutta vaikuttaa seurakunnan toimintaan sekä paikallista äänestysaktiivisuutta edellisissä seurakunta- ja kirkkoherranvaaleissa.
   Jos esimerkiksi äänestysaktiivisuus on ollut suuri ja seurakuntalaiset aktiivisia, voitaisiin silloinkin päätyä pitämään suora vaali.
   Uusimäen mukaan pohjoisessa äänestysprosentit ovat suurempia kuin etelässä. Täällä suositaankin suoria vaaleja.
   Etelä-Suomessa välillisiä vaaleja käytetään enemmän. Uusimäki arvelee, että välillisiä vaaleja perustellaan sujuvuudella ja nopeudella.
   – Ne saattavat myös houkutella enemmän hakijoita, koska hakijoiden määrää ei rajata kuten suorassa vaalissa vaan kaikki ovat mukana äänestyksessä.

PEKKA HELIN

Artikkeli on osa lehteä 10/2017