Reiluus päihitti lopulta halvan kahvipaketin Oulun seurakunnissa, Liminka on reilun kaupan konkari
Oulun seurakuntayhtymä on ollut jo muutamien viikkojen ajan Reilu kaupan seurakunta. Emäntäpalveluissa keitellään vielä viimeisiä kahveja niin sanotusti tavallisista kahvijauhoista, mutta sen jälkeen tarjolla on pelkästään Reilun kaupan kahvia.
Päätös on taloudellisesti merkittävä arvovalinta: hintavertailussa, joka tehtiin tuhannen kilon vuosikulutuksen perusteella, tavallinen kahvi olisi tullut maksamaan yhtymälle lähemmäs 5 000 euroa vähemmän. Tästä huolimatta ratkaisu tehtiin Reilun kaupan kahvin hyväksi.
Tämä ilahduttaa kahvin vaihtamisesta aloitteen tehnyttä seurakunnan luottamushenkilöä Tuula Okkosta.
– Mahtava päätös, hän iloitsee.
Okkosen mukaan suomalaisten on varmistettava, että supersuosittu nautintoaineemme kahvi ei riistä esimerkiksi kahvinviljelymaiden lapsia.
Lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty Reilun kaupan tuotteiden tuotannossa. Reilun kaupan lähtökohtana on köyhien tukeminen kehitysmaissa.
Limingassa tykätään
vahvasta kahvista
Jos Oulun seurakuntayhtymän kahvipäätös on tuore, Limingassa Reilun kaupan kahvia on juotu jo pitkään. Kahvista myös tykätään, kertoo seurakunnan emäntä Sirkka Puusaari.
– Vanhuksetkin kiittävät. En sitä kertaa heille kahvia kaada, ettei juomaa kehuttaisi hyväksi, Puusaari kertoo iloisena.
Emännän mukaan reilun kahvin tavallista vahvempaa makua ei oudoksuttu Limingassa edes alkuaikoina.
Limingasta tuli reilu seurakunta vuonna 2009, kun Reilun kaupan kahvin todellinen edelläkävijä, Utajärven seurakunta, haastoi Limingan rovastikunnan kaikki seurakunnat juomaan reilusti kallisarvoisen nautintoaineensa.
Puusaari painottaa, että reilua kahvia pitää osata keittää oikein. Olennaista on, ettei höystöjä laita liikaa. Asianmukainen määrä on hyvä opetella myös siksi, että Reilun kaupan kahvi on kalliimpaa kuin kauppojen tarjouskahvi.
Talouspäällikkö laittoi
kahvinkeitto-ohjeet
– Meillä on huolellinen talouspäällikkö seurakunnassa. Hän on laittanut seurakunnan keittiöön näkyville ohjeet kahvijauheen käytöstä per litra, Puusaari kertoo.
Liminkalaisten mukaan hyvä kahvin muistisääntö on yksinkertaisuudessaan tämä: kahvilitraa kohti pitää laittaa Reilun kaupan kahvia vajaa kahvikupillinen ”pööniä”.
– Kokeilemalla oppii tekemään kahvia, josta ihmiset tykkäävät, seurakunnan emäntä sanoo kokemuksesta.
Puusaari ostaa kahvinsa paikallisesta kaupasta. Välillä hänen haluamaansa merkkiä ei ollut hyllyssä, mutta perään kysymisen jälkeen tuote on alkanut pysyä esillä.
Puusaari muistuttaa, että reiluja kahvimerkkejä on nykyisin saatavilla useampia. Jos haluaa juoda kehitysmaiden ihmisiä reilusti kohtelevaa kahvia mutta Reilun kaupan kahvin maku oudoksuttaa, kannattaa vain siirtyä kokeilemaan toista merkkiä. Esimerkiksi reiluja suodatinkahveja on saatavilla jo yli 130 erilaista.
Kansalaiset odottavat
vastuullisia hankintoja
Reilu kauppa -yhdistyksen vuosi sitten teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset odottavat kunnilta vastuullista verovarojen käyttöä.
Yhdistyksen yhteysvastaava Jatta Makkula uskoo, että sama globaalin vastuunkannon toive pätee myös kirkon julkisten hankintojen kohdalla.
– Tutkimuksessa kävi ilmi, että kuntalaisista lähes yhdeksän kymmenestä pitää kuntien vastuullisia hankintoja tärkeänä. Likimain 80 prosenttia kuntalaisista odottaa kuntien huomioivan ja minimoivan ihmisoikeusriskit hankkimissaan tuotteissa, Makkula selvittää.
Suomessa on tällä hetkellä yli 100 Reilun kaupan seurakuntaa. Ensimmäiset syntyivät 2007.
– Seurakunnat ovat olleet alusta lähtien hyvin aktiivisesti mukana ja vaihtaneet nopeasti kahvinsa Reilun kaupan kahviin. Ovathan seurakunnan ja Reilun kaupan arvomaailmat hyvin lähellä toisiaan, ellei jopa täysin yhtenevät.
– Hyvin usein myös Reilun kaupan kaupunki -aloite on lähtenyt paikallisesta seurakunnasta.
RIITTA HIRVONEN