Yhä useampi käy ehtoollisella

11.4.17

Leivät ovat useimmiten kotimaisia, mutta öylättejä tilataan myös ulkomailta

Vaikka jumalanpalveluskäyntien väheneminen on jatkunut tasaisena viime vuodet, ehtoollisella käyminen on kääntynyt hienoiseen kasvuun.
   Ehtoollisella käyntejä tilastoidaan vuosittain 2,3 miljoonaa. Ehtoollisella kävijöitä on vähemmän, sillä moni seurakuntalainen käy ehtoollisella useamman kerran vuoden aikana.
   Vuoden 2015 tilastojen mukaan yhtä kirkon tilaisuutta kohti ehtoolliselle osallistuneita oli 46.
   Kiirastorstai – päivä, jolloin muistellaan Jeesuksen viimeistä ateriaa ja Jeesuksen kehotusta nauttia ehtoollista – on noussut kolmanneksi suosituimmaksi kirkossakäyntiajankohdaksi ohi pyhäinpäivän.

Tilauksia ehkä
aiempaa useammin

Jumalanpalvelusesineistön, kuten ehtoollisleipien myymiseen erikoistuneen Sanctuksen toimitusjohtaja Timo Lankinen arvioi varovaisesti, että ehtoollisella käymisen lisääntyminen näkyy heillä leipätilauksissa.
   – Olen havainnut, että asiakkaat, jotka ovat tilanneet meiltä ehtoollisleipiä vuosien ajan, tekevät nyt uuden pyynnön aiempaa nopeammin.
   Lankisen näkökulmasta selvästi suurempi muutos ehtoolliseen liittyen on se, että yhä useampi seurakunta tarjoaa nykyisin ehtoollisella pelkästään gluteenitonta leipää.
   – Muutos on hyvä. Jos tarjolla on kahdenlaista leipää, gluteeniton valinta korostuu turhankin osoittelevasti alttarilla.
   Ehtoollisleipiä myy Suomessa useampi yritys. Niitä voi tilata myös internetistä. Seurakunnat ostavat ehtoollisleipiä esimerkiksi Saksasta.

Ihmiset haluavat
osallistua messuun

Timo Lankinen ei hämmästele sitä, että ehtoollisella käynnin tilastot näyttävät kasvua. Ehtoollismessujen määrä on kasvanut seurakunnissa, mikä tarkoittaa niin sanottujen sanajumalanpalveluksien vähenemistä.
   – Uskon, että ihmiset, jotka tulevat messuun, haluavat tuntea olevansa osa kirkkoon kokoontunutta väkeä. Ehtoollisella he voivat liittyä joukkoon, vieri viereen yhden selittämättömyyden äärelle.
    – Ihmiset myöntävät sillä hetkellä yhteisesti, että kaikkea ei elämässä voi selittää järjellä. Tämä on eräänlaista fiilikseen yhtymistä.
   – Ehtoollinen on yhteisöllinen kokemus. Alttarille meneminen on jokaisen itsellinen päätös eikä ainakaan enää mikään häpeän paikka.
   ämä näkyy mielestäni konfirmaatiomessuissa. Kun kirkon eteen lähtee penkeistä iso joukko ihmisiä, on heidän joukossaan varmaan myös niitä, joiden edellisestä käynnistä ehtoollisella saattaa olla pitkä aika, ehkä kymmenienkin vuosien ajanjakso.
 
Huippuvuosina valmistuu
yli miljoona leipää

Helsingin Diakonissalaitoksella on valmistettu ehtoollisleipiä vuodesta 1926.
   Pääsiäisenalus on leipien valmistamisessa ehdoton sesonkiaika. Huippuvuosia ehtoollisleipien tekemisessä olivat vuodet 2013 ja 2014. Molempina vuosina leipiä valmistettiin 1,2 miljoonaa kappaletta.
   Vuonna 2016 leipiä tehtiin hieman vähemmän. Diakonissalaitoksen johtava diakonissa Karin Strandberg uskoo, että nimenomaan mahdollisuus hankkia leipiä ulkomailta netin välityksellä vaikuttaa tällä hetkellä tilauksiin.
   Suositut Tuomasmessut Strandberg arvioi yhdeksi mahdolliseksi selitykseksi sille, että ehtoollisella käyntien määrä on noussut kirkossa.
   Pelkästään Helsingissä Agricolan kirkossa käy joka viikko Tuomasmessussa useita satoja osallistujia, jotka käyvät myös ehtoollisella.
   Kun Diakonissalaitos käynnisti öylättien teon 1920-luvulla, ensimmäinen tilaus tuli Suomen armeijalta: sotarovasti Nils Malin tilasi tuolloin 20 000 ehtoollisleipää.
   Tästä tilauksesta sai kunnolla alkunsa ehtoollisleipien valmistus Suomessa.

RIITTA HIRVONEN