Yhdessä syöminen on vanha kristillinen perinne

4.4.17

Yhdessä syöminen pääsiäisenä paaston päätyttyä on vanha kristillinen perinne.
   Monessa seurakunnassa kokoonnutaan pääsiäisyön jumalanpalveluksen jälkeen tai pääsiäissunnuntaina pöytään juhlimaan ylösnoussutta Kristusta ja aterioimaan juhlavasti. 
   Pääsiäisenä juhlitaan synnin voittanutta ja kuolleista noussutta Jeesusta, joka avasi ihmisille tien Jumalan ja toistensa yhteyteen. Lankeemus repi ihmiset eri pöytiin, mutta Kristus kokoaa ihmiset eri puolilta maailmaa samaan pöytään.
   Kirkon tiedotuskeskus alkoi koota yhteen tietoja seurakuntien pääsiäisaterioista viime vuonna. Niitä oli kaikkiaan nelisenkymmentä.
   Seurakuntien käyttöön luotiin myös yhteinen tunniste #samassapöydässä, jolla tapahtumien toivotaan näkyvän sosiaalisessa mediassa.
   – Samassa pöydässä syöminen on ruoan, juoman, ajan ja tarinoiden jakamista. Yhdessä syöminen ilmentää ihmisten yhteenkuuluvuutta ja vieraanvaraisuutta, sanoo kampanjapäällikkö Hanna Piira Kirkon tiedotuskeskuksesta.
   Yhdessä ruokaileminen luo yhteyden ja yhteisöllisyyden kokemuksia maailmassa, joka korostaa yksilöllisyyttä.
   Samassa pöydässä syöminen on tapa tutustua uusiin ihmisiin. Se myös haastaa ajattelemaan, miten niin ruoan kuin yhteydenkin saisi jakautumaan tasaisemmin.
   Oulussa ruokaillaan yhteisen pöydän ääressä kiirastorstaina, pääsiäisyönä, pääsiäispäivänä sekä toisena pääsiäispäivänä.
   Hiljaisen viikon yhteinen ateria nautitaan Intiön seurakuntakodissa kiirastorstaina 13.4. kello 17.
   Haukiputaan seurakuntakeskuksessa, Karjasillan kirkossa sekä Pyhän Tuomaan kirkossa nautitaan yhteinen pääsiäisateria lauantaina 15.4. pääsiäisyön messun jälkeen. Messut alkavat kello 23.
   Pääsiäispäivänä 16.4. Oulujoen pappilassa on luvassa pääsiäisbrunssi kello 10 alkavan messun jälkeen.
   Myös Haukiputaan seurakuntakeskuksessa toisena pääsiäispäivänä 17.4. kello 10 alkavan pääsiäisilon perhekirkon päätyttyä ruokaillaan yhdessä.
   Limingan seurakunnassa pääsiäisateria tarjotaan 15.4. kello 22 alkavan pääsiäisyön messun jälkeen.

Artikkeli on osa lehteä 12/2017