Pappina ja herätysliikkeen perustajana tunnetuksi tulleelle Lars Levi Laestadiukselle Jumala oli äiti. Huolenpitoon ja rakkauteen liittyvät vertauskuvat kytkeytyivät hänen saarnoissaan nimenomaan äitiin.
Useissa muissa kirkollisissa yhteyksissä Jumalasta puhutaan isänä. Se näkyy myös rukouksissa ja muissa sanavalinnoissa. Sellaisia ovat esimerkiksi Taivaan isä, Isä meidän tai Isä Jumala.
Jumalalla ei ole sukupuolta, mutta ihmisellä voi olla tarve liittää Jumalaan inhimillisiä piirteitä. Myöskään äiti ei ole sukupuoli, vaan ”äitiys” on yhdistelmä sanoja, tekoja ja odotuksia.
Yhteistä vanhemmuudelle ja Jumalalle on se, että lapsen näkökulmasta katsottuna luottamus heihin on täydellistä. Kaikki muu voi pettää, mutta ei äiti, isä tai Jumala.
Kuva on kaunis mutta katteeton. Vanhemmuus on inhimillistä, ja sellaisena se pitää hyväksyä. Sen sijaan jumaluus ei horju.
Kirkko on aina ylläpitänyt ja uudistanut äitiyteen liittyviä myyttejä varsinaisten tehtäviensä ohessa. Sukupuoliroolien muuttuessa myös kirkko on reivannut käsityksiään. Kohtuuttomat odotukset ja toiveet vanhempia kohtaan eivät ole hyvä lähtökohta vuorovaikutukselle. Tämä viisaus näkyy nykyään puheissa ja piiloviesteissä: erilaisten elämäntapojen ja -valintojen äärellä pysähdytään kuuntelemaan, ei opastamaan.
Kirkko on elävä joukko erilaisia Jumalan kuviksi luotuja vanhempia ja vanhempiensa lapsia.
P.S. Rauhan Tervehdys -lehti on uudistunut. Tavoitteena on parantaa luettavuutta ja kannustaa kaikkia vähintäänkin selailemaan sivuja ennakkoluulottomasti. Muutoksen lähtökohta on ollut käytännöllinen. Toimituksen työskentelytapaa ja työssä käytettävää tekniikkaa on kehitetty. Samalla on kirkastettu myös ulkoasua.