Kuusi hakijaa, kolme pettynyttä

22.5.17

Oulujoen kirkkoherranvaalin vaalisijoista käytiin tiukka kisa. Vaalit käydään marraskuussa.

Ensimmäisen vaalisijalle asetettiin Oulujoen seurakunnan kappalainen Ilkka Mäkinen, toiselle vaalisijalle Taivalkosken seurakunnan kirkkoherra sekä Koillismaan lääninrovasti Tuomo Törmänen ja kolmannelle vaalisijalle Vaalan seurakunnan kirkkoherra Vesa-Tapio Palokangas.
   Virkaa hakivat myös Keminmaan kirkkoherra Sanna Komulainen, Karjasillan seurakunnan kappalainen Erja Oikarinen ja Tuiran seurakunnan kappalainen Petteri Tuulos.
   Vaalisijoille pääsystä käytiin hiippakunnan pappisasessorin Kari Tiirolan mukaan poikkeuksellisen kova taisto.
   Vaalisijoista päättää Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin kollegio, johon kuuluvat piispa, tuomiorovasti, kaksi pappisasessoria, lakimiesasessori, dekaani ja kapitulin maallikkojäsen.
   Viimeisen vaalisijan äänestyksessä äänet jakautuivat hyvin tasan. Erja Oikarinen sai vain yhden äänen vähemmän kuin viimeiselle varasijalle valittu Vesa-Tapio Palokangas.
   – Olen asessorina toimiessani tehnyt aika monta vaaliasettelua ja tämä oli niistä ylivoimaisesti vaikein, Tiirola sanoo.

Valinnan ratkaisee
kokonaisuus

Tiirolan mukaan vaalisijoille pääsyn ratkaisee viime kädessä kokonaisuus, ei niinkään mikään hakijan yksittäinen taito tai ominaisuus.
   – Vaalisijoja jaettaessa tarkastellaan työuraa: kuinka pitkä se on, minkä verran siihen sisältyy johtamiskokemusta.
   – Lisäksi painotetaan johtamiskoulutusta. Kirkkoherran virkaan vaaditaan kirkollisen johtamisen tutkinto. Nyt melkein kaikilla hakijoilla oli johtamisen opintoja enemmän kuin vaaditaan, osalla vieläpä kirkon johtamisopintoja.
   – Johtamisopinnot ovat eduksi, ne osoittavat hakijan kiinnostusta ja ehkä myös taitoa toimia kirkkoherrana.
Myös muista lisäopinnoista on hyötyä. Etenkin ylempi pastoraalitutkinto luetaan eduksi.

Haastattelu täydentää
kokonaiskuvaa

Lisäksi seurakunta itse voi asettaa kriteerejä, jotka vaikuttavat siihen, ketkä pääsevät vaalisijoille.
   Tiirolan mukaan Oulujoki halusi painottaa seurakunnan kulttuurin tuntemusta.
   – Oulujoki on aika iso seurakunta, joka on samaan aikaan sekä kaupunkimainen että maaseutumainen. Lisäksi alueelle on rakenteilla iso asuinalue. Näistä syistä se on haasteellinen johtaa.
   Oulujoella kriteerinä oli myös seurakuntayhtymän toiminnan tuntemus.
   Kirkkoherran paikkaa hakeneet myös haastateltiin ennen vaalisijoille asettamista.
   – Yleisellä tasolla voi sanoa, että jos haastattelussa on kaksi kokemukseltaan ja koulutukseltaan tasavertaista hakijaa, haastattelu ratkaisee tilanteen jommankumman hyväksi.
   – Jos haastattelussa osaa esimerkiksi linjata, minkälaisia haasteita hakija näkee seurakunnalla tulevaisuudessa, totta kai se vaikuttaa.
   Työurasta, koulutuksesta ja haastattelusta syntyy kokonaiskuva, jonka perusteella vaalisijat täytetään.

Parempi pitkä ura pappina
kuin lyhyt ura kirkkoherrana

Tiirolan mukaan oli aika selvää, että ensimmäiselle vaalisijalle asetetaan Ilkka Mäkinen.
   – Hänellä on erittäin pitkä pappiskokemus, erittäin hyvä paikallistuntemus, johtamiskokemusta ja koulutusta sekä ylempi pastoraalitutkinto.
   Pitkä pappisura arvostettiin vaaliasettelussa korkeammalle kuin hyvin lyhyen aikaa kirkkoherran virassa toimiminen.
   Toiselle ja kolmannelle vaalisijalle olisi Tiirolan mukaan ansainnut päästä melkeinpä kuka tahansa lopuista hakijoista.
   – Joskus hakijoiden asettaminen vaalisijoille on päivänselvää. Tällä kertaa ratkaisu oli kapitulillekin vaikea.
   – Asiaa punnittiin monelta kantilta, mutta kun lähtökohtana on kuusi hakijaa, lopputuloksena on kolme pettynyttä.
   – Vaaliasettelu oli kuin jännitysnäytelmä, jossa itsekin jännitti, miten tässä käy.

Valitus mahdollista
vasta tuloksen ratkettua

Vielä muutamia vuosia sitten vaalisijojen ulkopuolelle jäänyt saattoi tehdä valituksen. Nyt laki on muuttunut eikä valitusta voi enää tehdä.
   – Ei tässä vaiheessa, vaalisijojen ratkettua, Tiirola täsmentää.
   Valituksen voi tehdä, mutta vasta sen jälkeen kun seurakuntalaiset ovat äänensä antaneet ja vaalin tulos on selvillä.
   – Kirkkoherranvaali on kansanvaali. Siksi näkisin, että täytyy olla aika kovat perusteet, jos tuloksen jo selvittyä ryhtyy tekemään valistusta siitä, että ei itse päässyt vaalisijalle, Tiirola sanoo.
   Vaalisijoille asetetut ehdokkaat antavat vaalinäytteensä lokakuussa.

MINNA KOLISTAJA