Nauru on lääkettä

2.5.17

Jos aito nauru ei irtoa, kannattaa nauraa tekonaurua, elimistö saa siitä samanlaisen terveyshyödyn kuin aidostakin

Ei ole pakko nauraa – saa mököttääkin, lupaa luennoitsija ja saa jo ensimmäiset nauruluennon osanottajat hörähtämään.
   Nelisenkymmentä naista on koolla Oulunsalon seurakunnan Toimitalolla kuulemassa siitä, miten ilo ja positiivisuus voivat olla arjen voimavaroja.
   – Kutsumme esiin leikkisää, nauravaa, iloista aikuista, luennoitsija Pia Orell-Liukkunen pohjustaa ja aika pian käy selväksi, että tästä salillisesta naisia sellaisia aikuisia löytyy.
   Orell-Liukkunen muistuttaa, että positiivisuus on valinta:
   – Meillä on joka aamu mahdollisuus valita, onko tänään tylsä päivä vai mukava päivä. Voit itse päättää, onko lasi niin sanotusti puolityhjä vai puolitäysi.

Mieli vaikuttaa kehoon,
keho mieleen

Tutkimustenkaan valossa ei ole yhdentekevää, millä tuulella olemme.
   Esimerkiksi ääneen nauraminen vapauttaa aivoista mielihyvähormoneja. Ne kohentavat mielialaa ja sitä kautta parantavat ihmisen toimintakykyä.
   – Kun olemme positiivisia, havainnoimme ympärillä paljon kaunista. Stressaantuneina huomaamme kaikki rumat asiat – esimerkiksi näin keväällä ne kodin likaiset ikkunalasit, Orell-Liukkunen vertaa.
   Positiivisilla tunnetiloilla on yhteys ihmisen fyysiseen terveyteen, hyvinvointiin, havaintokykyyn, muistamiseen ja oppimiseen.
   Yhdysvaltalainen solubiologi ja kirjailija Bruce H. Lipton on tutkinut sitä, kuinka keho ja mieli toimivat yhdessä.
   Tiedetään, että geenit vaikuttavat soluihin ja elimiin.
   Liptonin mukaan kehon toimintaan voi vaikuttaa myös omaa ajatteluaan, havaintojaan ja tietoisuuttaan suuntaamalla. Mieli vaikuttaa kehoon ja keho mieleen, mielellä on yhteys elimistön toimintaan.

Aikuisen nauru
on ehdollistunutta

Orell-Liukkusen mukaan lapset nauravat parisataa kertaa päivässä. Lasten nauru on ehdollistumatonta, aitoa naurua.
   Aikuiset saavat tiristettyä naurut hädin tuskin parikymmentä kertaa päivässä, usein ei sitäkään.
   – Aikuiset nauravat ehdollistunutta naurua, joka lähtee aivoista. Esimerkiksi vitsin kuullessamme meidän täytyy ensin prosessoida sitä ja tarkkailla ympäristöä: nauraako joku muu? Lopputuloksena on 3–5 sekunnin nauru.

Nauru
vähentää stressiä

Nauramisella tiedetään olevan monenlaisia terveydelle suotuisia vaikutuksia.
   Nauru alentaa stressihormonitasoa ja vahvistaa immuunipuolustusta.
   Nauru tekee hyvää sydän- ja verenkiertoelimistölle. Sydän ja keuhkot vahvistuvat, verenpaine alenee.
   Nauraessa verenkiertoon vapautuva endorfiini vähentää fyysistä kipua.
   Erään tutkimuksen mukaan nauraminen laskee diabetespotilaiden stressi- ja tulehdustasoa sekä lisää hyvän kolesterolin määrää veressä.
   Kunnon hohotus- ja hekotusrupeama virkistää verenkiertoa, hapettaa verta ja rentouttaa lihaksia.
   – Nauru myös lisää luovuutta sekä kohentaa yhteishenkeä ja yhteisöllisyyttä, Orell-Liukkunen jatkaa listaa.
Eikä hätää, ellei yhtään oikeasti naurata.
   – Keho ei tunnista, onko aitoa vai teeskenneltyä. Naurun hyvåät terveysvaikutukset saa itselleen myös nauramalla tekonaurua, Orell-Liukkunen vakuuttaa.

MINNA KOLISTAJA