Omat ohrat, lainavakka

22.5.17

Taipaleenmäen pelto Kestilässä tuottaa tänä vuonna siunattua satoa

Auvo ja Virpi Taipaleenmäen pellolla Kestilässä toimitetaan toukokuun viimeisenä päivänä kylvön siunaus.
Tapahtumassa kylvö on etupäässä symbolinen. Varsinainen kylvö tehdään nykyään koneellisesti.
   – Käsinkylvö on kyllä hallussa. Katselin ja opettelin sitä aikoinaan oman isäni kanssa, Auvo Taipaleenmäki kertoo.
   Kylvön siunauksessa käytettävä siemenohra on omaa. Vakan Taipaleenmäki saa lainaan paikalliselta eläkkeelle jääneeltä viljelijältä.
   Siunaaminen on Taipaleenmäen mielestä säilyttämisen arvoinen perinne.
   – Mukava, että sitä pidetään yllä. Muistini mukaan tapahtuma on järjestetty täällä joka vuosi. Itsekin olen niihin osallistunut jo nuoresta saakka.
   Kylvön siunauksen tapahtumia järjestävät eri puolilla Suomea etupäässä maataloustuottajien etujärjestön MTK:n sekä Eläkeliiton paikallisosastot.
   – Kun Eläkeliiton ihminen soitti, lupauduimme mukaan, Taipaleenmäki sanoo.

Kylvön siunaamisen
juuret ovat keskiajalla

Kevät on nyt pari viikkoa tavanomaista myöhäisemmässä. Viime vuonna Taipaleenmäellä päästiin kylvötöihin toukokuun alkupäivinä.
   – Mutta äkkiä se ohra oraalle nousee, jos vaan vettä ja lämpöä riittää.
   Tästä kylvön siunauksessa itse asiassa onkin kyse: siunaukseen sisältyvät rukoukset, raamatunkohdat ja virret muistuttavat, että mikään ei ole itsestään selvää, ellei Luoja anna sadolle sopivia olosuhteita.
   Kylvön siunaamisen tapa on peräisin keskiajalta. Silloin rukoussunnuntain ja helatorstain välisinä arkipäivinä oli tapana kävellä rukouskulkueena pelloille pyytämään siunausta.
   Kylvö siunataan Kestilän kirkonkylällä Vaalantien ja Temmestien kulmauksessa 31.5. kello 19. Siunauksen toimittaa vs. kappalainen Jonne Pirkola. Eläkeliiton Kestilän osasto tarjoaa kylvönsiunaukseen osallistuville iltakahvit läheisessä seurakuntakodissa.

Limingassa kiitetään
syksyllä sadosta

Limingassa kylvön siunaamista ei ole järjestetty vuosiin.
   – Takavuosina aktiivinen osapuoli oli MTK:n paikallisosasto ja seurakunta vastasi mielellään pyyntöön olla mukana. Viime vuosina meitä ei ole kysytty emmekä mekään ole olleet aktiivisia tapahtumaa järjestämään, sanoo kirkkoherra Ilkka Tornberg.
   Osasyynä kylvön siunauksen perinteen katkeamiseen on maatalouden rakennemuutos. Viljelijöiden määrä vähenee. Esimerkiksi maitotiloja Limingassa on ollut parhaimmillaan yli 400 – nyt enää reilut 20.
   – Ajattelen silti, että suhteemme luontoon ja luomakuntaan on entisenlainen: olemme paljon luonnon eli Luojan armoilla. Siinä mielessä kylvön siunaamisen esillä pitäminen on ihan paikallaan.
   Vaikka vuosittaista kylvön siunaamista ei ole, pitkin kevättä jumalanpalvelusten esirukouksissa pyydetään, että Luoja siunaisi kylvötyöt ja antaisi maan kasvulle suotuisat ilmat.
   – Syksyllä kiittäen juhlimme saatua satoa sadonkorjuukirkkopyhässä, jossa MTK:n paikallinen osasto sekä maa- ja kotitalousnaiset tarjoavat ohrapuuroa ja puolukkasoppaa.

MINNA KOLISTAJA