Nykyinen keskustelukulttuuri tarvitsee nöyryyttä, Matleena Ikola sanoo
Keskipohjanmaalaisen Nivalan seurakunnan pastori Matleena Ikola oli reilu vuosi sitten perustamassa tasa-arvo- ja sukupuolikysymyksiin keskittyvää Feministinen kirkko -liikettä.
Kuulumalla Sinapinsiemen-yhdistykseen hän edistää yhteisöllisyyden, jakamisen sekä yksinkertaisen elämäntavan ja hiljaisuuden arvoja.
Ikola on myös körtti ja hänen kesiinsä kuuluvat Herättäjäjuhlat, kuten heinäkuun alussa Nilsiässä vietetyt isot kesäseurat.
Jos monen mielikuvissa puheet ovat tärkeä osa seuroja, Ikolaa seurapenkissä koskettavat usein ennemminkin veisuu ja tauot Siionin virsien säkeistöjen välissä. Kun sanomisissa ei kiirehditä, ehtii seuraväki pureskella kuulemaansa.
Feministikirkko syntyi
ajankohtaisesta tarpeesta
Vaikka kesään kuuluisi kepeys, Ikola pysähtyy ajattelemaan vakavia ja isoja asioita. Pääasiassa netissä toimiva Feministinen kirkko on lähimmäisenrakkauden, ihmisoikeuksien ja moninaisen luomakunnan puolella – näin liike määrittelee tarkoituksensa.
Vaikutustyö juuri näissä asioissa on Ikolan mielestä nyt ajankohtaisempaa kuin ehkä moni tulee ajatelleeksikaan.
– Uskon, että juuri nyt tarvitsemme tasa-arvotyön uudelleen määrittelemistä enemmän kuin koskaan. Itsestäni tuntuu siltä, että tänä monien totuuksien aikana polarisoituminen – asioiden ja ilmiöiden ajautuminen vastakkain – ja myös niin kutsuttu ääriajattelu ovat lisääntyneet huolestuttavasti.
Ikola pelkää, että oman maailmankatsomuskuplansa sisällä jokainen voi saada tukea kritiikittömille mielipiteilleen. Tällöin hurjatkin ajatukset saattavat saada tulta alleen.
Kauniit lauseet
on elettävä todeksi
Ikola kertoo kasvaneensa herännäisyydessä kiinni siihen, että muiden syntisäkkejä on turha mennä penkomaan, kun itsessäkin riittää tutkittavaa.
– Luulen, että tämä ajatus on välillisesti vaikuttanut myös körttiläiseen tasa-arvokäsitykseen. Se on ollut osaltaan pehmentämässä ihmisten välisiä hierarkioita. Körttiläisyydessä ketään ei haluta nostaa jalustalle, vaan nöyryyttä pidetään hyveenä.
– Juuri nöyryyttä nykyinen keskustelukulttuuri tarvitsisi kipeästi. Väitän, että se on yksi piirre, joka nimenomaan herännäisyydellä on tarjottavana tasa-arvotyölle.
Ikolan mielestä luterilaisessa kirkossa on aika ryhtyä elämään todeksi niitä kauniita lauseita, joita saarnoissa toistetaan. Hän kuvailee hirvittävän ristiriitaiseksi muun muassa nykyistä keskustelua tasa-arvoisesta avioliitosta.
– Kirkossa näennäisesti hyväksytään ja ymmärretään, mutta kun tulee konkretian aika, evätäänkin perusoikeuksia. Ihmisten erilaiset elämäntarinat on tehtävä näkyviksi, jotta kaikki, jotka haluavat astua sisälle kirkkoon, uskaltavat sen myös tehdä.
Ikolan mukaan kristittyjen yhteisöön tulisi uskaltaa kutsua aiempaa rohkeammin esimerkiksi ihmiset, jotka jäävät perinteisen sukupuolijaottelun ulkopuolelle, kuten transihmiset.
RIITTA HIRVONEN
Jatka lauseita…
Herätysliikkeitä tarvitaan erityisesti siinä, että osaisimme nähdä kirkon kotinamme – paikkana, jonne uskaltaa mennä myös väsyneenä ja ärtyneenä. Herätysliikkeissämme elävä yhteisöllisyys on se salaisuus, jota kirkossamme kaivataan.
Sinulle nuori tyttö ja poika haluan sanoa Herättäjä-yhdistyksen nuorisotyön sanat: ”Sinä riität, sinä kelpaat, sinä et ole yksin.” Se, että uskallamme olla niitä ihmisiä, joiksi Luoja on meidät luonut, tuo maailmaamme ihanasti värejä.
Kaikkien ihmisten pitäisi opetella viljelemään Jumalan valtakunnan siemeniä. Kylvää ja ruokkia sitä hyvää, jota maailmasta rutkasti löytyy, jos pysähtyy katsomaan.
Juuri nyt taistelumieli on rauhoittunut ja metsässä olo kutsuu. Puiden hiljainen humina ja tyyni järvenselkä tekevät kehossani ihmeitä ja antavat mielelle tilaa kuulostella ajatuksenjuoksuaan. Tällainen pysähtyminen on niin tarpeellista.