Oululainen Eeva Tervaskanto on luterilainen, jolle ortodoksisuus on läpikotaisin tuttua ja luontevaa
Eeva Tervaskannon maalaamat ikonit saivat arvoisensa paikan, kun puoliso Jussi Tervaskanto rakensi Muhoksella sijaitsevan kakkoskodin pihalle tsasounan, jonka hirsiseinälle pyhät kuvat nostettiin.
Kiuruvedeltä syntyneelle ja lapsuuden kesät kesämökillä Pielavedellä viettäneelle kanssakäyminen karjalaisten kanssa on ollut aina luontevaa.
– Kummassakin pitäjässä on ortodoksikirkko ja paljon Salmin karjalaisia. Karjalaisia oli perhetuttuina, ja heitä tuli avioliiton kautta sukuun. Myöhemmilläkin asuinpaikkakunnilla olen aina ollut tekemisissä karjalaisten kanssa.
Tsasounaan esille myös
muistoja vanhemmista
Tsasounassa on ikonien lisäksi Eevan äidin kutoma ryijy ja isän matkaikoneja, jotka pakattiin matkalaukkuun joka reissulle.
– Isä oli körttiläiskodistaan huolimatta kiinnostunut ortodoksisuudesta. Sota-ajan Karjalan-komennusten aikana kiinnostus voimistui entisestään. Isä liittyi ortodoksiseen kirkkoon eläkkeelle jäätyään, Tervaskanto sanoo.
Hän itse kannattaa ekumeniaa, kristillisten kirkkojen ja tunnustuskuntien yhteistyötä ja pyrkimystä läheisempään yhteyteen.
– Esimerkiksi meidän tsasounamme ei minulle ole ortodoksinen eikä luterilainen vaan ekumeeninen.
Sana tsasouna tarkoittaa rukoushuonetta. Tervaskannolle tsasouna on paikka, jonne voi tulla hiljentymään, miettimään asioita, katselemaan joelle.
Peräseinällä on koti-ikonostaasi. Siksi tsasouna osin syntyikin: jotta ikonit saataisiin katseltaviksi.
Säännöt ovat
noudatettaviksi
Sanotaan, että ikoni on rukousta tai väreihin puettua teologiaa.
Niiden maalaamiseen liittyy paljon yksityiskohtaista sääntelyä. Tervaskannolle sääntöjen noudattaminen on itsestäänselvyys. Ikonit maalataan alkuperäistä jäljitellen, maalarin ei kuulu tehdä omia sovelluksia.
– Ikonin täytyy olla sillä tavalla oikeaoppisesti tehty, että sen edessä on hyvä rukoilla. Rukous keskeytyy, jos huomio kiinnittyy johonkin virheelliseen yksityiskohtaan, Tervaskanto selittää.
Leivän enentäjä
Kylmälänkylän kappeliin
Monet luterilaiset maalaavat ortodoksien pyhiä kuvia. Tervaskanto on maalannut ikoneita yli 20 vuoden ajan harrastuksenaan ja lahjoiksi läheisille.
Poikkeus on Muhoksen Kylmälänkylän kappelin uusi Leivän enentäjä -ikoni. Se on tilaustyö, josta tekijä ei halunnut maksua.
Ikonissa pilven päällä istuvan Marian edessä levittäytyy tuleentunut viljapelto ja lyhteitä. Ikoni viestittää, että kaikkein pyhin Jumalansynnyttäjä on ihmisten apu myös jokapäiväisen leivän hankkimisessa.
– Aihe sopii hyvin Kylmälänkylään. Se on maanviljelysseutua, missä työ tuottaa satoa.
Ikonimaalari
uskoo ihmeisiin
Ortodoksit ajattelevat, että osa ikoneista on ihmeitä tekeviä.
Ikonin edessä rukoileva voi kokea ikonin Jumalan erityisen armon välikappaleeksi. Sanotaan, että esimerkiksi Venäjällä Leivän enentäjä -ikonit varjelivat kansaa nälänhädältä 1800-luvun katovuosien aikana.
Myös Eeva Tervaskanto uskoo ihmeisiin.
– Ihmeellä on laaja skaala. Ei sen tarvitse olla mitään hirvittävän suurta. Ihme oli jo sekin, kuinka helposti Leivän enentäjä valmistui, ilman mitään vaikeutta.
– Enkä olisi sitäkään uskonut, että entinen Muhoksen kunnanpuutarhuri saa joskus maalata ikonin Kylmälänkylän kappeliin.
MINNA KOLISTAJA