Talousneuvontaa tehostetaan Oulun seurakunnissa, avuksi otetaan myös vapaaehtoiset
Seurakuntien diakoniatyössä on päätetty vastata yhä kasvavaan talousneuvonnan tarpeeseen. Esimerkiksi Oulun kaupungin velkaneuvojille on yli 7 kuukauden jonotusajat. Siinä ajassa arki ajautuu umpikujaan.
Diakoniatyössä annettava taloudellinen apu on tarkoitettu nimenomaan akuuttiin tarpeeseen, ja yleensä se on ruoka-apua. Joskus voidaan maksaa esimerkiksi sähkölasku, mutta todella harvoin yhden laskun maksaminen riittää avuksi, sillä velkakierre on voinut jatkua jo vuosia.
Sairastaminen
velkaannuttaa Suomessakin
Karjasillan seurakunnassa diakonien töitä järjestellään parasta aikaa uudelleen niin, että diakoniatyöntekijä Anu Kontiolla on mahdollisuus tarjota aikaa talousasioiden läpikäyntiin yhdessä asiakkaan kanssa.
Velkakierteessä pyristely vie helposti ihmisen voimat. Kontion mukaan diakonian asiakkaina on hyvin monen ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Usein talousongelmiin liittyy sairastumista, joko fyysistä tai psyykkistä.
– Pitkän ajan sairaalalaskut ovat ihan hirveän suuria, ja ne vievät nopeasti talousvaikeuksiin. Vastaani ei ole vielä tullut sellaista henkilöä, jonka tulot olisivat olleet niin pienet, ettei niitä tarvitsisi maksaa, Kontio ihmettelee.
Diakoniatyöntekijät ovat työssään kuulleet usein, kuinka jo se, että joku toinen tarjoaa apuaan, helpottaa tilannetta.
– Aivan liian usein ainoa mahdollinen säästökohde on ruoka. Varsinkin vanhemmat ikäluokat osaavat venyttää ruokakuluissa penniä viimeiseen saakka, Kontio kertoo.
Talousneuvonta on
konkreettista selvittelyapua
Työuransa diakoniatyössä tehnyt Anna-Maija Kallasjoki halusi antaa osaamisensa käyttöön myös eläkevuosina. Hän on ollut vapaaehtoisena talousneuvojana Oulujoen seurakunnassa reilun vuoden.
Seurakunnan diakoniatyöntekijät ottavat häneen yhteyttä, jos huomaavat että asiakkaalle olisi siitä hyötyä.
Sen jälkeen asiakas, diakoniatyöntekijä ja Anna-Maija tapaavat kolmestaan ja selvittelevät tilannetta. Tapaamiskertojen määrää ei ole rajattu.
– Kun talous saadaan kuntoon, diakoniassa voidaan keskittyä henkisen puolen tukemiseen, diakoniatyöntekijä Anu Fedotoff tietää.
Viime keväänä Oulun seurakunnissa koottiin väkeä Takuusäätiön TalousTsemppari -koulutukseen. Noin 40 osallistujan joukossa oli diakoniatyöntekijöitä, alaa opiskelevia sekä vapaaehtoisena toimimisesta kiinnostuneita.
– Kuulimme, että Oulujoella on toimiva käytäntö, joten päätimme ottaa mallia, diakoniatyöntekijä Saila Luukkonen Tuiran seurakunnasta kertoo.
Tuiran seurakunnasta koulutuksessa oli mukana seitsemän vapaaehtoista, joista osalla on omaakin kokemusta ylivelkaantumisesta.
Vapaaehtoisten työ on opastamista arkipäiväisissä asioissa: mihin rahat menevät, mitkä laskut kannattaa maksaa ensin, miten osissa maksaminen onnistuu ja kuinka velkoja voi selvitellä.
Tärkeää on olla myös henkisenä tukena.
– Raha-asioihin liittyy aina syyllisyyttä ja häpeää. Ajatellaan, että se on vain minun oma syy, että ollaan tässä tilanteessa, Kallasjoki tietää.
ELSI SALOVAARA