Kuva: Diakonian aamupala Keskustan seurakuntatalolla.
Oulun Tuomiokirkkoseurakunnan diakonian aamupalalla käy tiistaiaamuisin lähemmäs 80 syöjää. Joulua ennen aamupalalla tarjottiin riisipuuroa miesten ja naisten iloksi.

”Mutsi on tuonut jouluna ruokaa”

20.12.17

Oulun Tuomiokirkkoseurakunnan diakonian aamupalalla ikävät muistot lapsuuden jouluista herkistivät yhä kyyneliin saakka.


Riitta Hirvonen Antti Karvonen

Vuoden ajan olen tehnyt tiistaiaamuisin voileipiä työttömien ja vähävaraisten aamupalalle. Eräänä aamuna jään seuraamaan, keille olen näinä kuukausina leipiä voidellut.

Margariinia leivälle, juustoa ja makkaraa lisäksi. Puuron saa tiskiltä. Talkoolainen oppii nopeaksi, leivät ovat valmiita ennen kuin väki saapuu diakonian aamuun, jota vietetään kerran viikossa Oulun Keskustan seurakuntatalossa.

Kysyn ruokailijoilta, miten he aikovat viettää joulua. Millaisia muistoja ja tunnelmia joulu heissä herättää?

Osa syöjistä ei halua kertoa haastattelussa oikeaa nimeään.

Terveisin Rauhan Tervehdyksen toimittaja Riitta Hirvonen

 

”Ihan levollisin mielin joulua kohti. Oma mieli on hyvä, kun voi tuottaa muille hyvää mieltä. Olen aattona joulupukkina, se on lähimmäisen auttamista, kun menee kaverin kotiin pukiksi.”

Ipu

 

”Ruokien pitää olla jouluna aina samat: laatikot, puuro ja sekahedelmäsoppa. Kun perhe tulee jouluksi yhteen, rahasta alkaa olla tiukkaa. Se harmittaa, kun ei pysty omia lapsiaan muistamaan lahjoilla.

Mukava kun tulevat, mutta pelottaa, että he pettyvät. Jotakin pitäisi keksiä. Mistä saisi kohtuuhintaisen trampoliinin, sellaisen sisäkäyttöisen?

Omista lapsuuden jouluista on huonoja kokemuksia. Joulut olivat pelottavia, kun isä joi. Yhä aikuisenakin pelkään ja ahdistun jouluista, nyt osaan jo hieman rentoutua. Tosi kauan meni ennen kuin se onnistui. Lapsuuskodin joulusta on jäänyt yllättävän voimakas jälki.

Minun terveiseni kaikille vanhemmille on: antakaa lapsille raitis joulu. Sellainen lahja ei maksa mitään, kustannuksia ei tule. Kun ei oteta viinaa, on paljon pienempi vaara, että tilanteet kärjistyvät.

Kun lapsen ei tarvitse pelätä, hän nauttii joulusta, ja siihen lapsen tunnelmaan aikuinen voi lähteä mukaan.

Toivon, että ensi vuosi olisi omassa elämässäni raitis. Kyllä tämä alkoholismi on sairaus.

Jospa kaikki menisi hyvin, niin varmaan tapahtuu.”

Maarit

 

”Pyhät ovat pyhiä. Se on siinä. Joulu on lasten juttu. Se on melkein samanlainen kuin mikä tahansa muu pyhä.

Toivon, että maassa on rauha. Lastenlapsia haluaisin muistaa, siitä tulisi hyvä mieli. Mutsi on joskus jouluna tuonut ruokaa.”

Miehet

 

”Pääasiassa odotan joulua turvallisin mielin. Joulukirkko on tärkeintä. Hiljennyn siihen, mitä joulu tuo tullessaan. Heitän huolet pois, niin kuin sanotaan.

Lapsuuden jouluista on minussa arvet, jotka eivät lähde pois. Juopotteleva vanhempi ei unohdu. Viinaa piti olla silloin pöydässä.

Lapsille tuli remmistä, mutta onneksi minulla oli suojaperhe, jonne sain mennä turvaan. Jos siellä oli ongelmia, niitä ratkottiin ilman väkivaltaa asiapohjalta.

Joulu ja alkoholi eivät sovi yhteen. Jos joku toisin ajattelee, sillä puuttuu ratas päästä.”

Jussi Rautujärvi

 

”Sukulaisten luona tulee varmaan jouluna käytyä. Lapsena joulu oli vuoden kohokohta, mutta ei enää.

Olen sanonut kaikille, että älkää ostako minulle mitään, koska en itse osta lahjoja. En koe tarvitsevani mitään.

Toivon vain sitä, että jouluna ei olisi loskakeli vaan pikkupakkanen.”

Hessu

 

”Pirteällä mielellä joulua kohti. Olen aina hyvällä miellä, kun on leipää kädessä. En halua vaipua vaikeuksiin enkä halua niitä itselleni järjestää.

Pyrin eteenpäin elämässä, pakki ei pelaa. Jouluna lapset tulevat kylään, yökirkossa meinaan käydä.”

Keijo Lindgren

 

Antakaa lapsille raitis joulu. Sellainen lahja ei maksa mitään.

 

 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Oulun tuomiokirkkoseurakunta