Kuva: Jyri Komulainen
Jyri Komulainen osallistui buddhalais-kristilliseen konferenssiin Yangoonissa Myanmarissa viime vuonna.

Lähetystyön uudet kasvot

4.1.18

Alkuasukaskansoja viidakoissa, valkoinen mies pantakauluspaidassa mustien ihmisten keskellä, miekkalähetystä ja köyhien pelastamista. Tätäkö on lähetystyö?


Kaisa Anttila Jyri Komulaisen kuva-albumi

Tämän näkemyksen Jyri Komulainen haluaa päivittää.

Komulainen on piispainkokouksen pääsihteeri ja dosentti, joka on tutkinut erityisesti uskontojen kohtaamisen teologiaa. Komulainen on muun muassa opiskellut Intian Bangaloressa ja tutustunut omakohtaisesti paikallisten kristittyjen ajatuksiin.

Eroon kolonialistisesta asenteesta

Komulainen ei halua väheksyä menneiden vuosisatojen lähetystyön merkitystä. 1800-luvun lähetystyöntekijöiden parista nousi omalle ajalleen hyvinkin edistyksellisiä ajatuksia. Nykypäivän lähetystyö lähtee liikkeelle kuitenkin hyvin erilaisista lähtökohdista.

– Aikoinaan lähetyskentille vietiin kristinuskon lisäksi myös kulttuuria. Evankeliumi ei saanut elää uutta luovaa elämäänsä paikallisessa kulttuurissa.

Nykyään ymmärretään paremmin kumppanuuden merkitys. Usko leviää nimenomaan paikallisten kristittyjen kautta. Me voimme tukea jo syntyneitä kristillisiä yhteisöjä ja samalla voimme myös saada heiltä uusia ajatuksia.

– Uskon, että ymmärrys paikallista kulttuuria kohtaan on kasvanut voimakkaasti. On kuitenkin tärkeää kysyä, miten paljon vielä harjoitamme kolonialistista teologiaa.

Komulainen kannustaa pohtimaan, saako myös oppi löytää oman muotonsa uudessa ympäristössä.

Ympäristö on muuttunut

Lähetystyö on hyvin erilaista nykyään kuin kaksisataa vuotta sitten, sillä maailmakin on erilainen.

Ennen kristinuskon keskus oli selkeästi länsimaissa. Nykyään samanlaista maantieteellistä keskusta ei ole. Perinteisistä lähetyskohteista on tullut hyvinkin kristillisiä alueita samaan aikaan kun meidän yhteiskuntamme on maallistunut.

Komulainen näkee nykyisessä tilanteessa mahdollisuuden oppia toisilta. Me täällä pohjoisessa Suomessa voimme löytää uuden näkökulman vaikka Kongon kristittyjen ajatuksista.

Esimerkkinä Komulainen kertoo, mitä hän oppi Bangaloressa paikallisten kristittyjen elämää katsoessaan. Intiassa kastisyrjintä on edelleen ongelmana myös kristillisissä kirkoissa. Siellä on syntynyt niin kutsuttu dalit-teologia, joka pohtii kristinuskoa kastittomien eli kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten kautta.

– Dalit-teologiaan perehtyessämme saisimme kimmokkeen pohtia, minkälaisia jakolinjoja omassa yhteiskunnassamme ja kirkossamme on. Ketkä ovat meillä ne kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, jotka meinaavat jäädä huomaamatta? Miten voimme auttaa heitä?

Komulaisen mukaan on lukuisia muitakin asioita, joista voisimme ottaa oppia. Esimerkiksi moniuskontoinen yhteiskunta on meille uusi, jatkuvasti tärkeämpi haaste, kun Aasiassa se on arkipäivää.

Missio osaksi arkityötä

Jyri Komulaisen mukaan lähetystyön ei pitäisikään olla vain tuolla jossakin tapahtuvaa työtä, vaan mission tulisi olla osa ihan jokaisen seurakunnan työntekijän arkea.

– Kyse ei ole vain yhdestä seurakunnan työalasta, vaan kokonaisesta työtavasta. Siitä, kun pappi kastaa lapsen tai pitää jumalanpalveluksen koulussa, tai siitä kun diakoni auttaa taloudellisessa pulassa olevaa henkilöä. He kaikki osallistuvat yhtä lailla kirkon missioon.

Suomessa seurakunnat ovat syntyneet aikana, jolloin lähes kaikki ihmiset kuuluivat kirkkoon. Nyt moni suomalainen on etääntynyt kirkosta. Kun ympäristö on muuttunut, myös työtapojen tulee muuttua.

– Enää ei voida keskittyä kokoavaan toimintaan, jossa kootaan seurakuntalaiset yhteen. Nyt pitää mennä sinne, missä ihmiset ovat.

Jokainen voi olla levittämässä kristinuskon sanomaa olemalla ihmisten keskellä kristittynä, avoimin korvin ja julistaen konkreettisten tekojen kautta.

– Varsinkin jokaisen kirkon työntekijän tulisi kysyä itseltään: miten juuri minä voin parhaiten edistää kirkon missiota työssäni, Komulainen haastaa.

Ketkä ovat meillä ne kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, jotka meinaavat jäädä huomaamatta?

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko