Kuva: Suomen Lähetysseuran lapsityötä Birskissä.
Venäjällä Uralin rovastikunnan seurakunnissa on Suomen Lähetysseuran tuella annettu koulutusta lastensuojelusta sekä välineitä lasten ja perheiden kohtaamiseen. Kuva on vuonna 2003 perustetusta marilaisesta Birskin seurakunnasta.

Neljä pointtia lähetystyöstä

4.1.18

Jumalan rakkaus ihmiseen on lähetystyön alku ja juuri.


Pekka Helin Christina Heikkilä

Miksi kirkkomme lähetystyötä tehdään? Kuka sitä tekee kenelle ja miten? Kysymyksiin vastaa Oulun hiippakunnan kansainvälisen työn hiippakuntasihteeri Matti Laurila.

Miksi lähetystyötä tehdään?

Hieman yllättäen Laurila ei nosta lähetystyön aluksi ja juureksi Raamatussa olevaa, Jeesuksen antamaa lähetyskäskyä vaan Jumalan rakkauden ihmistä kohtaan.

– Koko kirkon ydinsanoma on, että Jumala rakastaa. Hän kutsuu meitä rakkauden vastaanottajiksi, mutta myös sen välittäjiksi sekä sanoilla että teoilla.

– Vaikka Raamatussa ei olisi ollut lähetyskäskyä ollenkaan, niin pelkästään se, että meille kerrotaan Jumalasta, jonka rakkaus on rajatonta, innostaa siihen ajatukseen, että tämä viesti kuuluu kaikille maailman ihmisille. Tämä rajaton rakkaus tulee esille Jeesuksen koko elämässä. Jeesuksen lähetyskäsky Matteuksen evankeliumissa ja muissa evankeliumeissa on vain piste iin päälle.

– Pelkästään lähetyskäskyyn viittaamisessa on riskinä vaikutelma, että Jeesus ikään kuin viime hetkellä lausahtaa juhlavan loppulausahduksen ja kun ei muutakaan keksi, antaa lähetyskäskyn. Jos vain yhdellä raamatunkohdalla perustellaan, miksi kirkko tekee lähetystyötä, perustelu jää ohueksi ja kapeaksi.

Kuka tekee lähetystyötä?

Kirkko toimii Laurilan mukaan seitsemän lähetysjärjestönsä ja Kirkon Ulkomaanavun kautta. Kirkon Ulkomaanapu on erikoistunut diakoniaan. Myös lähetysjärjestöt tekivät diakonista työtä. Lähetystä tehdään yhteistyönä paikallisten yhteistyökirkkojen kanssa

Kirkkolainsäädännössä mainitaan seurakunnat lähetystyön varsinaisina tekijöinä.

– Lähetystyö lähtee aina paikallisseurakunnasta. Evankeliumin pitää tulla kuulluksi ja diakonian tulee olla totta lähellä ja kaukana. Vastuu lähetystyöstä kuuluu siis seurakunnalle. Vastuuta ei ole ulkoistettu, vaikka käytännön käsikassarana toimivatkin kirkon lähetysjärjestöt.

Seurakunta rukoilee Laurilan mukaan lähetystyön puolesta. Se myös tukee taloudellisesti ja henkisesti esirukouksen kautta lähetysjärjestöjä ja -työntekijöitä. Seurakunnilla on myös suoria yhteyksiä työalueille lähetteihin ja yhteistyökirkkoihin.

Kenelle lähetystyötä tehdään?

– Meillä on tehtävä ja mahdollisuus kertoa hyvä sanoma ja osoittaa lähimmäisenrakkautta kaikille. Tehtävämme on myös kohdata ei-kristityt lähimmäisinä ja kuunnella, mitä opittavaa meillä on heiltä. Lähetystyön pitää ehdottomasti sisältää tasaveroinen kohtaaminen kaikkien kanssa.

Lähetystyötä tehdään maailmalla kaikkien kansojen parissa, niin maallistuneissa länsimaissa kuin vaikkapa muslimimaissa. Suomen kirkko ei toki tee työtä kaikkialla.

Miten lähetystyötä tehdään?

Raamatun kääntäminen on Laurilan mukaan yksi keskeisimmistä työaloista. Edelleen on tuhansia, useimmiten pieniä kieliä, joille ei Raamattua ole käännetty. Käännöstyö on valtava kulttuuriteko, sillä kääntäessä tekstiä monelle kansalle luodaan samalla kirjakieli.

Lähetystyötä tehdään julistamalla evankeliumia ja kutsumalla ihmisiä koolle, jotta syntyisi seurakuntia. Kun kristilliset kirkot sitten syntyvät, niitä myös tuetaan. Esimerkiksi entisellä Ambomaalla eli nykyisessä Namibiassa toimi 1970-luvulla yli sata suomalaista lähetystyöntekijää. Tänä päivänä heitä ei ole Laurilan mukaan kourallistakaan.

– Siellä ei yksinkertaisesti tarvita suomalaisia, sillä paikalliset papit, lääkärit ja opettajat ovat ottaneet vastuun työstä.

Paikalliset toimivat Laurilan mukaan Namibiassa myös kouluttajina, joten suomalaisia ei tarvita myöskään tässä tehtävässä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Monille yhteistyökirkoille annettu henkinen, hengellinen ja usein myös taloudellinen tuki jää joskus lopulta ainoaksi tukemiseksi, vaikka on toki maita, missä tarvitaan edelleen lähetystyöntekijöitä.

Lähetystyön tehtävä on Laurilan mukaan tehdä itsensä tarpeettomaksi.

– On hienoa, että Suomen kirkko saa jo nyt paljon itselleen yhteistyökirkoilta.

Loppiaista 6. tammikuuta vietetään seurakunnissa lähetystyön erityispyhänä.

Evankeliumin tulee tulla kuulluksi lähellä ja kaukana.

Matti Laurila

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko