Lasitaiteilija Veijo Muroke löysi työhön lähtökohtia Psalmien kirjasta ja Jäälin maisemista.

Lasitaideteoksessa on maisemia Kiimingin Jäälistä

2.2.18

Lumi, lähde, valo, ilon virta – miten tällaisia teemoja voi kuvata lasitaideteoksessa? Siitä kertoo lasitaiteilija Veijo Muroke.


Minna Kolistaja

Teoksen lähtökohta löytyi Psalmien kirjan luvusta 36, jakeesta 10: Sinun luonasi on elämän lähde, sinun valostasi me saamme valon.

– Psalmiteksti on hyvin rikas ja antava, koskettava ja mielenkiintoinen, sanoo teoksen valmistanut arkkitehti ja lasitaiteilija Veijo Muroke.

Aiheen antoi työn tilaaja. Tämä sopii Murokkeelle:

– On hyvä kysyä, mitä tilaaja on ajatellut aiheeksi. Tilaustyön tekeminen on kuin vaatturin työ: ei vaatturikaan voi ommella takkia kokonaan kuten itse haluaa vaan hän tekee takkia johonkin tiettyyn tarkoitukseen. Kirkkoherra Pauli Niemelä ehdotti nämä psalmin jakeet työn lähtökohdaksi, ja minulla oli ilo se hyväksyä.

 

Teoksesta voi tunnistaa tutun raamatunkohdan tai tutun maiseman

Muroke sopi aiheesta elokuussa 2015 Kiimingissä käydessään. Samalla hän liikkui kuvaamassa Jäälin maisemia muun muassa Jäälinjärvellä.

– Paitsi tutun raamatunkohdan, joku voi tunnistaa teoksesta maiseman, paikan tai rakennuksen. Valmiiseen teokseen tuli aika paljon paikallista ulottuvuutta.

Yksi avain teokseen on Ps. 36:9, jakeen lopussa: (- – – ) annat heidän juoda ilosi virrasta.

Raamatun tekstien viehätys on siinä, että Raamatussa hyvin tavallisilla sanoilla kuvataan hyvin abstrakteja asioita. Psalmien kirjan kohtaa 36:10 ei voi kuvata yksi yhteen. Sinä puhutaan lähteestä ja valosta, jotka molemmat ovat vertauskuvia.

Jäälin tilaustyötä suunnitellessaan Muroke mietti, mikä olisi pohjoisessa taajaan esiintyvä tuttu sana ja päätyi lumeen.

– Lumella on itse asiassa tärkeä rooli teoksessa. Nyt joku voi miettiä, miten lumi tähän kuvaan voi liittyä, mutta kyllä voi. Teoksen paljastustilaisuudessa esittelen itse työn ja kerron tarkemmin, miten sen lumen löysin.

Jäälin kappelissa on jo yksi Murokkeen teos, kirkkosaliin sijoitettu Jaakobin uni.

Uuteen työhön tekijä ei ole valinnut selvästi perinteisiä kristillisiä motiiveja kuten esimerkiksi Jaakobin unen kolme enkeliä.

– Tässä työssä koetan tulkita aiheita uudenlaisella symboliikalla.

Lasimaalaus rakennetaan perinteisesti yhden pääaiheen ympärille.

– Jos pääaihe on evankeliumista, sivuaiheet ovat Vanhasta testamentista tai päinvastoin. Kun pääaihe on psalmeista, sivuaiheet ovat voivat olla sekä Vanhasta että Uudesta testamentista kuten tässä työssä.

– Sivuaiheilla on tapana tukea ja toistaa pääaihetta, ennustaa tulevaa. Tässä työssä sivuaiheet kuljettavat ajatusta eteenpäin ja synnyttävät uuden kokonaisuuden annetun aiheen pohjalta, Muroke kuvailee.

– Olen halunnut tehdä työn, jossa katsojalle on jotakin tuttua, jotakin uutta ja lisäksi jokaiselle rohkaisua ja iloa.

 

Termiä ”lasimaalaus” ei juuri enää käytetä

”Elämän lähteen” valmistusvaihe vei 8–9 kuukautta.

– Valitsemani tekotapa oli yllättävän työläs, mutta sen avulla pystyin ilmaisemaan sen mitä aioinkin.

Muroke sanoo, että termiä lasimaalaus ei enää juurikaan käytetä kuin historiallisissa yhteyksissä.

– Nykyisin oikeampi nimitys on arkkitehtoninen taidelasi. Esimerkiksi Elämän lähteessä maalausta on vain teoksen ja tekijän nimi.

– Uusi suunnittelutekniikka ja moderni lasiteknologia antavat ilmaisumahdollisuuksia, joita ennen ei tunnettu. Jääliin valmistuneen työn keskeistä tekniikkaa on fusing, sulatus ohjelmoitavalla infrapunauunilla.

Muroke sanoo yrittäneensä kehittää lasitaidetta, joka toimii kirkkailla laseilla ja jossa valon luonne toimisi parhaalla mahdollisella tavalla.

– En maalaa lasin pintaan, vaan väri on siellä lasin sisällä. Valo on teoksessa ilmaisuväline ja lasitaideteos on tavallaan myös valotaidetta.

Muroke sanoo, että samalla tekniikalla ei taidelasia ole Suomessa tehnyt juuri kukaan muu.

– Elämän lähde itse asiassa jäänee viimeiseksi tällä tekniikalla tehdyksi työksi, sillä samanlaista sulatettavaa lasia ei enää valmisteta. Ostin itse lasivalmistajan viimeiset lasit ja ne kuluivat kaikki tähän työhön.

 

Lasitöissä tarvitaan joskus työkaluja, jotka pitää itse kehitellä

Kun teoksen aihe on toimeksiantajan kanssa sovittu, Muroke ryhtyy työstämään aihetta ideaksi ja ideaa edelleen luonnokseksi.

Luonnoksen perusteella tehdään suunnitelma, jonka pohjalta lasit valitaan ja leikataan. Lasien sulattamisen jälkeen työ kootaan. Viimeinen työvaihe työhuoneella on puhdistaminen ja kiillottaminen.

Lasitöissä Muroke käyttää usein työkaluja, jotka on alun perin tarkoitettu johonkin muuhun. Tällaisia ovat esimerkiksi norjalaiset kalanperkuuveitset.

– Niissä on tavanomaista puukkoa ohuempi terä eikä ollenkaan kahvaa. Terän saa liu’utettua hyvin työpöydällä lasin alle, Muroke selittää.

Joskus työkalut pitää kehittää alusta alkaen itse.

Kun lasi leikataan lasiveitsellä, reunaan jää puukoiksi kutsuttuja rosoja. ”Puukot” hiotaan pois hiekkapaperilla.

– Jos lasi on leikattu kaarevaan muotoon, tarvitaan erikoistyökalua. Minulla se on metsästä otettu oksa, jonka ympärille teippaan santapaperia. Niin kiemuraisten kolojen hiominen onnistuu, Muroke kuvailee.

Lasitaideteos paljastetaan perjantaina 2.2. kello 18 Jäälin kappelissa. Samalla juodaan juhlakahvit.

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kiimingin seurakunta Seurakunnat Yleinen