Laskiaispullat ovat aika kevyttä tavaraa verrattuna siihen, miten ennenvanhaan syötiin ennen paaston alkua: silloin maistuivat muun muassa siansorkat ja läskipannukakut.

Laskiaisesta alkoi paastopäivien laskeminen

12.2.18

Sana "laskiainen" ei ehkä tarkoitakaan niinkään paastoon laskeutumista vaan paastopäivien laskemista tai paaston päästämistä alkamaan.


Minna Kolistaja Minna Kolistaja

Laskiainen-nimen taustasta ja merkityksestä on monia teorioita.
Usein kuulee sanottavan, että laskiainen tarkoittaa paastoon laskeutumista.
Monet kielentutkijat pitävät kielikuvaa ontuvana. Laskiainen-nimi on heidän mukaansa pikemminkin johdos sanasta ”laskea”.
Laskiaisen voi ajatella olevan päivä, jona on alettu laskea paastopäiviä. Toise selityksen mukaan laskiainen on ollut joko päivä, jona on laskettu – eli päästetty – paasto alkamaan.
Selitys laskemisesta tuntuu uskottavalta, vaihteleehan pääsiäisen ajankohta eri vuosina huomattavastikin. On vaatinut ajatustyötä miettiä, mihin kohtaa kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai kunakin vuonna osuu.
Vanhemmassa suomen kirjakielessä on käytetty ilmaisua paastonlaskiainen. Sana on mainittu esimerkiksi vuoden 1642 Raamatussa.
Me syömme laskiaisena hernekeittoa ja laskiaispullaa. Sukupolvet ennen meitä ovat herkutelleet paljon tukevammin: rasvarieskat, läskipannukakut ja siansorkat maistuivat laskiaistiistaina.
Oli syötävä tuhdisti ennen paastoa, sillä paaston alettua ei enää saanut lyödä lihaa, maitoruokia eikä kananmunia.
Runsas syöminen laskiaisena ei myöhemmin enää liittynyt paaston aloittamiseen vaan kansanomaiseen uskomukseen.
Ajateltiin, että kun laskiaisena oli yllin kyllin rasvaista ruokaa, ruoan riittävyys ja karjaonni ovat tulevana vuonna taattuja.
Laskiaistiistaita kutsuttiinkin muun muassa rasvatiistaiksi, lihatiistaiksi tai lihavaksi tiistaiksi.
Laskiaistiistaita seurasi tuhkakeskiviikko, joka aloitti pääsiäissunnuntaihin saakka kestävän paaston.

Lue lisää aiheesta:

Kirkko ja usko Yleinen