Täydellisen äidin varjo

27.2.18

Tuhoavan käytöksen tunnistaminen ja kitkeminen vaatii työtä.


Antti Karvonen

Hyvä äiti on rakastava, voimakas ja pystyvä. Hyvä äiti ei väsy, ei suutu, eikä varsinkaan käytä väkivaltaa. Myytti täydellisestä äidistä elää vahvana kulttuurissamme, sanovat ehkäisevän väkivaltatyön asiantuntijat Freia Luminka ja Maija Isosaari.

Molemmat työskentelevät Maria Akatemiassa, joka on ihmisten henkistä hyvinvointia tukeva järjestö. Erilaisia palveluita tarjotaan muun muassa naisille, jotka ovat käyttäneet tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa.

Äitimyytti on väistämättä läsnä kun puhutaan naisten tekemästä väkivallasta. Se on osasyy sille, miksi naisten väkivalta on edelleen tabu ja tunnistamaton aihe, vaikka tutkimusten mukaan parisuhteessa tapahtuva väkivalta jakautuu lähes tasan. Feminismikään ei ole helpottanut tilannetta.

– Tuntuu toisinaan siltä, että feminismi on keskittynyt enemmän mies-nainen-vastakkainasetteluun kuin äitimyytin murtamiseen, Isosaari sanoo.

 

Väkivallan tunnistaminen on tärkeää

Suomalaisten näkemyksiä lapsiin kohdistuvasta väkivallasta leimaa osittain asenneongelma. Kuritusväkivallan muodot kuten tukistaminen ja luunapit kyllä tiedetään teoriassa haitallisiksi, mutta niitä ei aina mielletä ”todelliseksi” väkivallaksi. Myös eristäminen voi olla vahingollista.

– Tunnekuohussa oleva alle kouluikäinen lapsi ei pysty itsenäisesti käsittelemään tunteitaan. Siitä syystä lapsen sulkeminen oman huoneeseensa tulisi olla viimeinen vaihtoehto, Freia Luminka sanoo.

Maria Akatemiassa väkivalta määritellään laajasti. On henkistä, taloudellista, uskonnollista, seksuaalista ja itseen kohdistuvaa väkivaltaa. Fyysinen puoli on osa tätä kokonaisuutta ja usein kaikkein dramaattisinta. Nykyään tiedostetaan kuitenkin paremmin, että myös muut väkivallan muodot voivat olla psyykkisesti yhtä tuhoisia.

 

Prosessissa on kaksi puolta

Maria Akatemian työssä ensimmäisillä tapaamiskerroilla kartoitetaan asiakkaan tilanne. Mikä on hänen historiansa, mikä on nykytilanne ja millaista väkivaltaa on käytetty.

Mikäli asiakas on halukas jatkamaan työskentelyä pidemmälle, on prosessia mahdollista jatkaa ryhmässä.

Väkivaltaisen käyttäytymisen torjuminen on kaksisuuntainen prosessi: mitä ovat ne tekijät ja tunteet, jotka ajavat ihmisen käyttäytymään tuhoavasti. Toisaalta työskentelyssä etsitään myös ihmisen voimavaroja, jotka edistävät terveitä tunnetaitoja ja vastuunottoa.

– Kukaan ei ole väkivaltainen koko ajan. Osaltaan työskentely on sitä, että etsitään ja vahvistetaan ihmisessä olevia terveitä puolia, Isosaari kertoo.

Käytännön keinoja pohditaan yhdessä. Missä tilanteissa asiakas pystyi hillitsemään omaa käytöstään vaikeista tunteista huolimatta? Joskus toimintatavat voivat olla hyvin konkreettisia, kuten tilanteesta poistuminen.

Asiakkaiden kanssa myös tehdään sopimus väkivallattomuudesta, mikä auttaa monia.

 

Oma varjonsa täytyy kohdata

Vaikka konkreettiset ohjeet ja neuvot ovat työskentelyssä usein hyödyllisiä, olennaisinta on omien tunteiden ja niistä nousevan toiminnan ymmärtäminen.

– Usein meiltä kysytään kymmenen niksin kohtaa siitä miten säilyttää hermot. Niitä toki on, mutta todellinen muutos vaatii ammattiapua ja työskentelyä itsen kanssa, Freia Luminka sanoo.

Tunteiden kapselointi tarkoittaa tunteiden, kuten pelon, häpeän tai syyllisyyden tai vihan poistamista omasta tunnerepertuaarista. Kun tiettyjen tunteiden kokeminen kielletään itseltä kokonaan, ne painuvat pinnan alle.

Usein ne räjähtävät esille tavalla, jota ihminen ei itsekään ymmärrä.

– Moni asiakkaistamme on ollut lapsena niin sanottu kiltti tyttö, jolle vihaa ei ole sallittu lainkaan, Luminka ja Isosaari toteavat.

Tärkeää on oman varjon, eli itseltä kiellettyjen tunteiden, ajatusten ja tekojen kohtaaminen. Vain siten ne voidaan käsitellä terveesti. Omien tuhoisien puolien rehellinen tarkkailu voi olla hyvin raskasta.

– Asiakkaamme ovat aivan tavallisia naisia, kaikista sosiaaliluokista. Meissä jokaisessa on potentiaali väkivaltaan, Luminka painottaa.

 

Armo ja vastuu ovat osa muutosta

Tärkeä osa muuttumistyötä on armon löytäminen itseään kohtaan. Useilla Maria Akatemian asiakkaista ongelmana on sisäänpäin kääntynyt viha, joka johtaa sabotoimaan omaa elämää.

Itseviha voi saada muotonsa esimerkiksi päihderiippuvuutena tai omien mahdollisuuksiensa mitätöimisenä.

Armollisuus itseään kohtaan ei tarkoita sitä, että hyväksyy oman tuhoavan käytöksensä.

– Armo astuu kuvaan siinä vaiheessa, kun vastuullisuuden voimat ovat lähteneet liikkeelle, Isosaari kuvaa.

Kasvuhistoriansa selvittelyssä on hyvä pohtia myös kuvaa omasta äidistä. Antaa hänen kasvaa kokonaiseksi.

– Tämä tarkoittaa äidin inhimillistämistä: hänet nähdään todellisena ihmisenä, kaikkine puolineen.

 

 Väkivalta perheissä

EU:n kriminaalipolitiikan instituutin miesuhritutkimuksen mukaan miehet ja naiset kokivat kumppanin tekemää fyysistä väkivaltaa yhtä paljon.

Lapsiin kohdistuva väkivalta on tutkimuksen mukaan puoliksi äitien tekemää.

Miesten ja naisten kokema väkivalta on erilaista: Naiset kokivat useammin liikkumisen estämistä ja kiinni tarttumista sekä kuristamista, miehet puolestaan läimäisyjä ja kovalla esineellä heittämistä.

Väkivallasta aiheutuu naisille useammin vammoja kuin miehille, samoin psyykkisiä seurauksia.

 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä