Kuva: Ilkka Mäkinen virkaanasettamispäivänä 11.2.2018 Oulujoen kirkolla.
Ilkka Mäkinen asetettiin Oulujoen seurakunnan kirkkoherran virkaan sunnuntaina 11. helmikuuta.

Vanhemmuuteen kuuluvat kasvukivut

13.2.18

Ilkka Mäkinen ei ole säästynyt itsetutkistelulta isän roolissa


Antti Karvonen Antti Karvonen

”Hän olisi toivonut sellaista nuorille tarkoitettua toimintaa, missä mennään syvemmälle hengellisessä elämässä. Koin, että tässä koskettiin minua arkaan paikkaan. ”

Näin kirjoitti Oulujoen uusi kirkkoherra Ilkka Mäkinen viime elokuussa Mietteitä Oulujoen varrelta -blogissaan, kun hänen poikansa vihittiin Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan papiksi.

Luther-säätiön ja sen seurakuntien vuonna 2013 perustamalla lähetyshiippakunnalla on oma piispa ja papistonsa, eikä se ole osa kansankirkkoa.

Luther-säätiö vastustaa naispappeutta. Sen ehtoolliselle ei ole asiaa kuin oman seurakunnan jäsenillä.

Mäkinen on joutunut käymään poikansa valinnan johdosta itsetutkiskelua. Olisiko hän itse voinut tehdä jotakin toisin, olisiko kirkko voinut tarjota jotakin enemmän pojalleen?

– Kai tämä on osa jokaisen vanhemman kasvuprosessia.

 

Välit lapseen ovat hyvät

Nuorisotyötä pappina tehnyt Mäkinen sanoo osiltaan epäonnistuneensa sellaisen paikan luomisessa kirkossa, missä syvempää hengellisyyttä kaipaavat nuoret olisivat tunteneet olonsa kotoisaksi.

– Ei asian ratkaiseminen ole yhdestä ihmisestä kiinni, mutta itsekritiikkiä se herättää.

Erilaisiin arvovalintoihin päätynyt lapsi on tuonut Mäkiselle ja hänen vaimolleen myös paljon iloa. Vanhemmat ovat tyytyväisiä, että saivat kasvattaa poikansa kristillisten arvojen mukaisesti.

Ristiriidoista huolimatta välit ovat hyvät.

– Tunnen varsinkin nykyään kollegiaalisuutta poikaani kohtaan. Teologisia väittelyitä käytiin silloin, kun hän kertoi vakaumuksestaan.

 

Uskontojen välillä tarvitaan rauhantyötä

Vuosituhannen vaihteessa Mäkinen toimi lähetystyössä muslimien parissa Saksassa. Hän sai todistaa läheltä, kuinka suhtautuminen islamiin muuttui lännessä vuonna 2001 syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen.

– Se oli jonkinlainen vedenjakaja.

Terroriteot mullistivat koko Saksan ja samalla pienen baijerilaisen seurakunnan arjen. Julkisuudessa kaivattiin islamin asiantuntijoita, jollainen paikallisesta yhteisöstä onneksi löytyi.

Mäkisen kollegana toiminut saksalainen pappi edusti Baijerin kirkkoa mediassa ja piti luentoja islamiin liittyen. Uskontojen välisen yhteistyön keinojen löytämiselle oli polttava tarve.

– Suomessa USKOT-foorumi syntyi tämän pohjalta.

USKOT on kristittyjen, juutalaisten ja islamilaisten järjestöjen perustama yhdistys, joka pyrkii edistämään uskontojen välistä vuoropuhelua, yhdenvertaisuutta ja keskinäistä kunnioitusta.

Mäkisen mukaan kanssakäymiselle on tarvetta, varsinkin vuonna 2015 alkaneen pakolaiskriisin jälkeen.

– On kulttuurien välisiä jännitteitä. Kirkon tulee korostaa suomalaista ja kristillistä arvopohjaa, mutta pyrkiä yhteistyöhön maahanmuuttajayhteisöjen kanssa varsinkin seurakuntatasolla, hän näkee.

 

Herra, tässä olen

Oulujoen kirkkoherrana Mäkisen haasteina ovat alueen kasvava jäsenmäärä ja toisaalta vähenevät resurssit.

Seurakunta tekee paljon yhteistyötä eri yhdistysten kanssa. Esimerkiksi Talvikankaan nuorisotilassa on järjestetty ohjelmaa kaupungin nuorisotyöntekijöiden ollessa vapaalla.

Mäkinen pohtii myös sitä, miten nuoret seurakuntien aktiivit saataisiin pysymään mukana toiminnassa. Oulujoen alueella ei ole lainkaan opiskelija-asuntoja ja muutto toiseen kaupunginosaan merkitsee siirtymistä eri seurakuntaan.

– Yksi ratkaisu tähän olisi henkilöseurakuntamalli, jossa poismuuttaja voisi pysyä silti kotiseurakuntansa jäsenenä.

Porissa koulunsa käynyt Mäkinen on tehnyt pappisuransa Oulussa Saksan vuosia lukuun ottamatta. Mäkinen sanoo kokeneensa elämässään johdatusta.

– Ajattelen tätä Vanhan testamentin kautta ja sanon: ”Herra, tässä olen”.

Kai se on osa jokaisen vanhemman kasvuprosessia.

Ilkka Mäkinen

 

 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Oulujoen seurakunta