Kuva: Taloushallinnon kansioita.
Kirkon talouden hoitoon ja tilastoihin voi tutustua verkko-osoitteessa sakasti.evl.fi. Tilastoja kerätään, koska seurakuntalaiset haluavat tietää, mihin seurakunta käyttää verotulonsa.

Solidaarisuus kirkossa ahtaalla

14.3.18

Verotulojen täydennysavustusten jakoperusteita muutettiin tammikuussa. Köyhiä seurakuntia ei jätetä yksin selviytymään, kirkkoneuvos Leena Rantanen rauhoittelee tilannetta.


Riitta Hirvonen Riitta Hirvonen

Vähävaraisia seurakuntia ei jätetä tulevaisuudessa yksin rimpuilemaan ahtaalla olevan taloudenhoidon kanssa.

Tällaisen lupauksen kirkkoneuvos Leena Rantanen uskaltautuu sanomaan kysyttäessä, mikä vastuu etelän suurilla ja rikkailla seurakunnilla on siitä, että seurakuntaelämää on tulevaisuudessa myös Pohjois- ja Itä-Suomen syrjäisillä alueilla.

Kysymys solidaarisuudesta nousi pintaan viime viikolla, kun Oulun hiippakuntavaltuusto lähestyi omalla lausunnollaan Rantasen työpaikkaa, kirkkohallitusta. Lausunto koski kirkkohallituksen tammikuista ratkaisua muuttaa verotulojen täydennysavustuksen jakoperusteita.

Hiippakuntavaltuuston mukaan kirkkohallituksen päätöksen seurauksena Oulun hiippakunnassa avustusten kokonaismäärä edelliseen vuoteen verrattuna laskee peräti 286 000 euroa, eli 33 prosenttia.

Uudistus avustuskriteereissä tarkoittaa esimerkiksi Pudasjärven seurakunnalle 120 000 euron menettämistä. Pudasjärven lisäksi suuria menettäjiä ovat myös Taivalkoski ja Posio sekä Itä-Suomesta Kuopion hiippakuntaan kuuluvat Kuhmo ja Suomussalmi.

 

Solidaarisuus ei ole itsestäänselvyys

Rantasen mukaan seurakuntien välinen solidaarisuus ei ole helppo kysymys tilanteessa, jossa kirkon jäsenten väheneminen on arkipäivää etelän suurissa ja taloudellisesti pärjäävissä seurakunnissa.

– Suuret seurakuntayhtymät joutuvat tekemään tällä hetkellä todella raskaita toimia taloutensa tasapainottamiseksi. Oletan kuitenkin, että meillä on mahdollista rahoittaa nykyisen suuruinen avustusjärjestelmä tulevaisuudessakin. Tämä on minun oma mielipiteeni.

– Toki kirkossa nostetaan ajoittain esille tavoite seurakuntien itsekannattavuudesta, mutta samalla ymmärretään, että se ei ole kaikkialla Suomessa mahdollista.

Hiippakuntavaltuusto tähdensi lausunnossaan, että leikkauksen suurimmat kärsijät, kuten Pudasjärvi ja Taivalkoski, ovat joutuneet jo vuosien ajan sopeuttamaan talouttaan merkittävästi.

Hiippakuntavaltuusto perää, että kirkkohallituksen on yhteistyössä Oulun hiippakunnan ja seurakuntien kanssa ryhdyttävä selvittämään keinoja, joilla syntyneestä tilanteesta päästään eteenpäin.

 

Muutokselle oli peruste

Rantasen mukaan verotulojen täydennyksen jakoperusteita päädyttiin muuttamaan, koska kirkkohallituksen aiemmat kriteerit ovat saaneet seurakunnista kritiikkiä.

– Mallia, jossa seurakunnalle kuuluvaa verotulojen täydennystä leikataan, jos se on tasausvuonna tehnyt hyvän tuloksen, pidettiin epäonnistuneena. Käytäntö ei kannustanut täydennyksen piirissä olevia seurakuntia tavoittelemaan taloudellisia säästöjä.

Rantanen huomauttaa, että pohjoisen kritiikistä huolimatta muutos on saanut kiitosta jopa yllättävän paljon. Itä-Suomen seurakunnista vastaavaa kritiikkiä ei ole tullut kirkkohallituksen tietoon.

 

Hyvitystä on mahdollista hakea

Oulun hiippakuntavaltuuston lausunto ei kaiu kuuroille korville kirkkohallituksessa, Rantanen sanoo.

– Kirkkohallituksen täysistunto jakaa harkinnanvaraisia avustuksia toukokuun lopussa. Kriteerimuutoksien seurauksia voidaan kompensoida käsiteltäessä harkinnanvaraisen avustuksen hakemuksia.

Tähän käsittelyyn otan mukaan hiippakuntavaltuuston näkemyksen, Rantanen toteaa.

 

Lue tästä, mitä viisi pohjoisen seurakuntaa on aiemmin kirjelmöinyt kirkkohallituksen jakoperusteiden muutoksista.

 

Muutos on saanut kiitosta jopa yllättävän paljon.

Leena Rantanen

 

 

Lue lisää aiheesta:

Näkemyksiä Seurakunnat