Maarit Maggan tekemä alttaritaulu on Kilpisjärven monitoimitalon hartaustilassa.

Alttaritaulu käynnisti kipeän pohdinnan

16.4.18

Harvinainen tilaustyö, alttaritaulu, oli enontekiöläiselle Maarit Maggalle paitsi jännittävä kokemus myös suuri luottamuksen osoitus. Se oli myös johdatusta, eräänlaista uuden alkua elämässä.


Riitta Hirvonen Riitta Hirvonen, Maarit Magga

Mihin oikein suostuinkaan? Tämän ajatuksen saamelainen käsityöläinen Maarit Magga muistaa vuoden takaa, kun hän suostui tekemään Kilpisjärven kylän uuden monitoimitalon hartaustilaan alttaritaulun.
Pyyntö alttaritaulusta tuli viime vuoden toukokuussa, valmis työ piti syntyä muutamassa kuukaudessa.
Syksyn alkaessa alttaritaulu nimeltä Ruossa ruossalassii oli tehty. Työstä kirjoitettiin pohjoisen lehdissä, niissä mainittiin muun muassa tapahtuman historiallisuus: ensimmäistä kertaa liturgisia teoksia tilattiin saamelaistaiteilijoilta.
Krusifiksin suunnittelisi ja valmistaisi saamelainen Iisko-Matti Näkkäläjärvi.
Magga aloitti alttaritaulun suunnittelun kuuntelemalla rakennusta, johon hänen työnsä tulisi. Mitä paikka sanoo hänelle? Pintojen täytyisi keskustella keskenään.
Maggalle kirkko on pyhä paikka ja sinne saamelaiset ovat aina pukeutuneet kauniisti. Tämän vuoksi taitelijalle oli tärkeää pukea myös alttaritaulu parhaimpiinsa.
Ruossa ruossalassii -työssä on monia elementtejä. Siinä on muun muassa neljä aukkoa.
– Ne symbolisoivat sitä, että saamelaisia asuu neljässä maassa. Alttaritaulun vertauskuva kertoo saamelaisista ristin ympärillä, Magga sanoo.

Johdatusta omassa elämässä

Harvinainen tilaustyö oli Maarit Maggalle paitsi jännittävä kokemus myös suuri luottamuksen osoitus. Se oli myös johdatusta, eräänlaista uuden alkua elämässä.
– Näin oli katsottu, hän ilmaisee puhuessaan johdatuksesta elämässään.
Magga on tällä hetkellä päätoiminen käsityöntekijä. Hän on sanoutunut irti aineenopettajan työstään Enontekiöllä.
Valmisteilla on väitöstutkimus liturgisesta taiteesta. Hän perehtyy parhaillaan Duodjiestetiikan ja liturgisten tekstiilien vuoropuheluun. Sana duodji tarkoittaa saamen käsityötä ja muotoilua.
Magga tutkii muun muassa, miten kirkon riittejä, esimerkiksi kastetta ja ripille pääsyä, voisi saamentaa.
– Oma lapseni pääsee kesällä ripille. Kun hän on konfirmoitavana kirkossa, mitä saamelaisuuteen liittyviä elementtejä hänen rippikirkossaan voisi olla. Mitä kirkon tekstiilit kertovat saamelaisnuorelle?
Magga selvittää, että ripille pääseminen on iso juhla saamelaisperheissä. Siihen valmistaudutaan esimerkiksi juhlavaatteita tekemällä.

Millainen kirkko on tänä päivänä?

Maarit Magga sanoo liikkuvansa aroilla mielin väitöstutkimuksessaan. Arkuus nousee historiasta.
Kirkon ja saamelaisten suhteissa on vaikeita asioita. Niitä ovat muun muassa saamelaisten käännyttämiset kristinuskoon.
– Saamelaisten parissa toistuu usein ajatus, että kirkko on vienyt meiltä paljon. Kirkko saatetaan nähdä yhä pahana, Magga sanoo.
– Itse olen miettinyt, milloin me saamelaiset voimme alkaa elämään kirkon kanssa tätä päivää. Kysymys on vaikea ja arka.
Magga muistelee lämmöllä lestadiolaista isoäitiään, joka eli kovan elämän.
– Äitini tapasi sanoa, ettei isoäiti olisi jaksanut ilman uskoaan. Myös itse olen saanut elämässäni rukouksesta lohtua.
Jo näiden kokemuksien vuoksi Magga haluaisi kysellä sovinnon mahdollisuutta kirkon kanssa. Onko hyvä jäädä vain menneisyyteen?
Historian vaikeisiin kysymyksiin hän törmää väitöstutkimusta tehdessään.

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko