Uskonnon harjoittaminen on perusoikeus

12.4.18

Suomen perustuslain 11. pykälä turvaa jokaiselle uskonnon ja omantunnon vapauden, muistuttaa lääninrovasti Juhani Lavanko mielipidekirjoituksessaan.


Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan.

Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Tarkemmat säädökset sisältyvät uskonnonvapauslakiin.Uskonnonvapauslaki tuli voimaan 1923.

Voimassa oleva myönteinen uskonnonvapauslaki tuli entisen tilalle vuonna 2003.Lain tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetyn uskonnonvapauden käyttämistä. Myönteinen uskonnonvapauslaki turvaa uskonnon harjoittamisen myös julkisessa tilassa.

Linjaukset ovat YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen mukaisia. Kehittyneen lainsäädännön ja käytännön toteutumisen vuoksi Suomea pidetään perusoikeuksien turvaamisen mallimaana.

Ihmisoikeusrikkomukset ovat viime vuosina Euroopassakin yleistyneet. Tästä syystä on hyvä, että suomalaisessa kansalaisyhteiskunnassa toimii kirkon lisäksi monia ihmisoikeuksien toteutumisen puolesta työtä tekeviä kansalaisjärjestöjä. Niiden tehtävä on puuttua epäkohtiin myös Suomessa.

Perusoikeuksien käytännön toteutumisen ollessa uhattuna niiden turvaamisesta on tullut meille yksilöinäkin kansalaisvelvoite.

On kysymys sekä vähemmistöjen että enemmistön perusoikeuksien turvaamisesta. Esimerkiksi monet ex-muslimit ovat joutuneet Suomessa painostuksen kohteeksi, kun he ovat luopuneet islamin uskosta.

Suomen perustuslaki ja myönteinen uskonnonvapauslaki ovat voimassa myös kouluissa ja päiväkodeissa. Ne eivät siis ole omalakisia saarekkeita suomalaisessa yhteiskunnassa.

Opetushallitus on antanut tarkennetun ohjeen uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä esi- ja perusopetuksessa 12.1.2018.

Ohjeistus on yksityiskohtainen ja selkeä.

Siinä yhtäältä painotetaan vapautta olla osallistumatta uskonnolliseen tilaisuuteen ja toisaalta korostetaan, että ”perustuslain 11 §:n 2 momentin tarkoituksena ei ole estää muiden positiivista uskonnon harjoittamisen vapautta”.

Ohjeistuksen henki on siis lähtökohtaisesti positiivista uskonnonvapauslakiamme kunnioittava.

Suomalaisten suuri enemmistö suhtautuu vuonna 2015 tehdyn tutkimuksen mukaan myönteisesti seurakunnan edustajan koulussa pitämään päivänavaukseen.

Tässä valossa olisi kovin erikoista, jos Oulun kaupungissa päätettäisiin kieltää uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen kouluissa ja päiväkodeissa.

Juhani Lavanko
lääninrovasti

Oletko samaa vai eri mieltä?
Kommentoi ja anna palautetta kirjoituksesta täällä.

Lue lisää aiheesta:

Kirkko ja usko Näkemyksiä