Yhteisestä keittiöstä halutaan paikka tehdä ja olla yhdessä

7.5.18

Haukiputaalla aloittaa Oulun seudun ja koko Pohjois-Pohjanmaan ensimmäinen Yhteinen keittiö.


Minna Kolistaja Minna Kolistaja

Yhteisellä keittiöllä tarkoitetaan paikallisten toimijoiden yhdessä perustamaa kohtaamispaikkaa, johon on helppo tulla esimerkiksi tapaamaan muita ihmisiä, harrastamaan tai ruokailemaan yhdessä.
– Kohtaamispaikka ei kuitenkaan ole yksi ainoa osoite, jossa kaikki toiminta tapahtuu. Meillä Yhteinen keittiö toimii hajautetusti, selittää Haukiputaan seurakunnan diakoniatyöntekijä ja Yhteisen keittiön kehittäjä Johanna Kerola.
Seurakunta ja Puttaan Martat ovat neljättä vuotta järjestäneet tilaisuuksia, joissa aamurukouksen jälkeen on syöty aamupalaa ja kuunneltu vaihtuvaa luennoitsijaa.
Näiden Aamupuuro-akatemioiden ansiosta Haukipudas hyväksyttiin valtakunnalliseen Yhteisen keittiön verkostoon. Jatkossa tilaisuudet ovat osa Yhteistä keittiötä, johon toivotetaan tervetulleiksi uudetkin toimijat.
– Täällä on tosi paljon hyvää toimintaa ja yhdessä tekemisen meininkiä. Alueella on vahvoja kyliä ja yhdistyksiä. Kun niitä lähtee mukaan, Yhteinen keittiö on myös paljon muuta kuin Aamupuuro-akatemia, Kerola ajattelee.
Yhteisen keittiön suunnittelua on käynnistetty yhteisövalmennuksessa, johon osallistui sekä järjestöissä jo toimivia että ihmisiä ilman järjestötaustaa. Lisäksi mukana oli yhteisöjen kanssa työskenteleviä ammattilaisia.
Yhteinen keittiö halutaan avata kaikkien haukiputaalaisten yhteiseksi tekemisen paikaksi.
– Mitään uutta toimijaa jo olemassa olevien rinnalle ei haluta tehdä. Oleellista on, että mukaan lähtevillä on halu jakaa Yhteisen keittiön arvot ja toimintatavat: reiluus ja avoimuus.
– Yhteinen keittiö on ennemminkin kuin avoin yhteistyötarjous: voi tuoda idean ja kysyä, mitkä tahot sitä lähtisivät toteuttamaan.

Nuotioiltoja, retkiä, laatikkoviljelyä…

Yhteistä keittiötä lähdetään Kerolan mukaan rakentamaan pienillä jutuilla.
Kesän ja syyskesän aikana on tarkoitus järjestää erilaisia tapahtumia kuten nuotioiltoja sekä pieniä kävely-, marja- tai sieniretkiä. Kesäksi viritellään myös laatikkoviljelyn aloittamista. Syksyyn on suunnitteilla ruoanlaittokurssi ja sadonkorjuujuhla.
– Syksyllä alkaa tarkemmin hahmottua, millainen meidän mallistamme tulee ja millaiseksi sitä halutaan alkaa kehittää.
– Tästä halutaan rakentaa hyvin maanläheinen ja yksinkertainen yhdessä olemisen ja tekemisen mahdollistaja, Kerola tiivistää.
Toimintamallin nimestä tulee mieleen ruoka ja ruoanlaitto, mutta niitä ei välttämättä liity Yhteinen keittiö -nimikkeen alla järjestettäviin tapahtumiin.
– Ne voivat olla mitä tahansa yhteistä olemista tai tekemistä.
Kerola odottaa kiinnostuneena, millaiseksi Yhteinen keittiö muodostuu: millainen toiminta innostaa, millä tavoin se voi olla lisäämässä osallisuuden kokemusta.
– Seurakunnassa tulee pohdittavaksi, mikä toiminta voisi jatkossa olla Yhteinen keittiö -tunnuksen alla ja mikä ihan seurakunnan omaa toimintaa. Sama miettiminen on edessä yhdistyksillä ja järjestöillä.

Toimintamallia levitetään koko maahan

Yhteisen keittiön tavoitteena on muun muassa vähentää yksinäisyyttä, lisätä osallisuutta, edistää arjessa selviytymistä sekä vähentää ruokahävikkiä.
Kyseessä on toimintamalli, jota levitetään koko maahan.
Ensimmäiset sertifioidut Yhteiset keittiöt sijaitsevat Haukiputaalla, Torniossa, Seinäjoella, Tampereella, Kangasalla, Janakkalassa, Lahdessa, Porvoossa ja Vihdissä. Pohjoisessa Suomessa on suunnitteilla Yhteinen keittiö ainakin Rovaniemelle ja Kajaaniin.
Valtakunnallisia hankekumppaneita ovat Ehyt ry, Helsingin Diakonissalaitos, Marttaliitto sekä Maa- ja kotitalousnaiset. Alueellisina ja paikallisina toimijoina mukana on muun muassa kuntia, sairaanhoitopiirejä, oppilaitoksia, järjestöjä ja seurakuntia.
Yhteistä keittiötä rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö ja koordinoi Kirkkohallitus. Hanke toteuttaa hallituksen ”Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta” -kärkihanketta.

Lue lisää aiheesta:

Haukiputaan seurakunta Ihmiset ja elämä Yleinen