Kuva: Suvelan keittiössä Eija Ahde ja Raija Kynsilehto.
Oulun seurakuntien emännät Eija Ahde ja Raija Kynsilehto valmistivat viime viikolla Suvelan leirikeskuksessa ruokaa kiiminkiläisille isosille. Suvelan keittiön erikoisuus ja pitkä perinne ovat kiisselit. Nuoret ovat tottuneet saamaan sitä aamuin illoin.

Kasvisruoan suosio näkyy leireillä

2.5.18

Ruokakulttuuri elää jatkuvaa muutosta, leirikeskuksissa luotetaan silti perusruokaan.


Riitta Hirvonen Riitta Hirvonen

Ruokatrendit vaihtelevat, medioissa julkaistaan nousussa ja laskussa olevia raaka-aineita ja tuotteita.

Ruokakeskusteluissa peukutusta tulee marjoille, kasviksille ja lähiruoalle yleensä. Pannussa käristetty ruoka herättää nyrpistelyä.

Seurakuntien leirikeskuksien keittiöissä ei suunnitella tulevan kesän tarjontaa ruokailmiöt takaraivossa, mutta leireillä, kuten rippikouluissa, on runsaasti trenditietoisia syöjiä.

Yksi ruokailmiö näkyy tällä hetkellä selvästi muita enemmän:

– Nyt joka ryhmässä kysytään kasvis- ja vegaaniruokaa, kertoo Heli Laitinen Oulun seurakuntien emäntäpalveluista.

Höyrykypsennystä käristämisen sijaan

Vaikka seurakuntien keittiöissä valmistetaan tuttua terveellistä perusruokaa, kuten kalaa, kasviksia ja juureksia, viime vuosien muutokset ruokakulttuurissa eivät kierrä seurakuntien keittiöitä.

Kanaa suositaan punaisen lihan sijaan, mutta muussa muodossa kuin kouluruokaklassikkona, kanaviillokkina.

Ruoanvalmistuksessa hyödynnetään tällä hetkellä monipuolisesti nykyaikaisia uuneja, Laitinen mainitsee.

– Paistinpannuja moderneissa suurkeittiöissä ei enää ole, siksi käristettyä ruokaa ei ole tarjolla, Laitinen kertoo.

Höyrykypsennys on päivän sana. Uunissa voi valmistaa myös puurot ja jopa kiisseleitä, ammattilainen tietää.

Myös mausteita käytetään aiempaa reippaammin. Leirikeskuksien komeroista löytyy todennäköisesti chiliä ja monenlaisia itämaisia mausteita.

Todistukset allergioista helpottaisivat keittiöväkeä

Ruoanlaittajilta vaaditaan asiantuntemusta, kun erityisruokavalioita on monenlaisia. Osa kasvisruokailijoista syö kalaa ja munia, mutta eivät suinkaan kaikki. Vegaanisessa ruoassa ei saa olla esimerkiksi mitään maidon osia.

– Kun tällaisia vaatimuksia on, ruoan valmistamisessa tarvitaan tarkkuutta. Tuoteselosteet on luettava huolellisesti, Laitinen kertoo nykymenosta keittiöissä.

Kokenut emäntä Eira Alajuuma Oulun seurakuntien Juuman leirikeskuksesta tietää, että toiveita ruoan suhteen tulee nuorilta välillä niin paljon, että keittiössä on vaikea erottaa, milloin kyseessä on esimerkiksi yliherkkyys ja milloin vain se, että jokin ruokalaji ei maistu.

– Kun ei tykätä jostakin, saatetaan sanoa, että ollaan allergisia. Selkeämpää olisi, että allergioista olisi esitettävä todistus. Tällainen käytäntö ei kuitenkaan saa kannatusta kaikilta leirin johtajiltakaan, hän harmittelee.

Emäntien rooli on muuttunut

Keittiöissä koetaan, että emäntien rooli leirien onnistumisessa nähdään nyt aikaisempaa selvemmin. Jos ruokalasta lähdetään pahoilla mielin, se vaikuttaa pitkään yleisessä tunnelmassa.

– Olennaista keittiön henkilöstön onnistumisessa ei ole vain hyvä ruoka, vaan myös se, miten keittiön henkilökunta ottaa leiriläiset vastaan ruokalassa. Nyt ollaan rohkeammin esillä ja tiedostetaan se, että keittiöissä työskentelee ammattilaisia, jotka haluavat palvella asiakkaitaan, Laitinen painottaa.

– Yhden leirin aikana ehtii olla monta kohtaamista leiriläisten kanssa. Emännät ovat nuorten leirillä kasvattajia muiden mukana, he kuuluvat joukkoon. Henki ei ole se, että ruoka laitetaan esille ja sitten siirrytään keittiön puolelle.

Valmiit voileivät harvinainen toivomus

Vaikka suomalainen ruokakulttuuri kansainvälistyy, hautajaisissa ruokatarjonta ei ole kokenut täysmyllerrystä. Liha- ja kalakeitto pitävät pintansa.

Eräs asia on muuttunut vuosien takaa. Pitopalvelun konkarit kertovat, että aiemmin, vuosia sitten, tavanomaista tarjoilua muistotilaisuudessa olivat valmiit voileivät. Enää niitä pyydetään ani harvoin.

Hääjuhlissa on paljon nuoria ihmisiä, siksi siellä näkyvät hautajaisia selvemmin ruokatrendit.

Kati Timonen oulunsalolaisesta Pitopalvelu Timosesta kertoo, että nyt häihin toivotaan esimerkiksi nyhtöpossua, kassleria tai punaviinihärkää. Perunoita suositumpia ovat lämpimät kasvikset, kuten uunijuurekset.

– Kylmäpöydän pikkusuolaiset ovat olennainen osa nykyistä häämenyy. Niihin satsataan. Tarjolla saattaa olla suolaisia tuulihattuja, täytettyjä ruisnappeja tai voisarvia, hän mainitsee esimerkkejä.

Lättypannu on hyvä säilyttää

Epäilys siitä, että etelässä seurakuntien keittiöissä oltaisiin vielä enemmän ruokatrendien perään, ei pidä paikkansa ainakaan Helsingin Lauttasaaressa. Emäntä Riitta Halsas työskentelee Kirkkokahvilassa, joka tarjoaa joka arkipäivä lounasta, pientä suolaista ja leivonnaisia.

Ruoka on kasvispainotteista, mutta kokoliharuoka houkuttelee miespuolisia ruokailijoita paikalle. Siksi sitä pitää olla listalla.

Seurakuntien kokoustarjoilussa Halsas suosii suolaista makean sijaan. Jos makeaa laitetaan, herkuttelupalaksi riittää pullan sijaan vaikkapa pikkuleipä.

Niin ja muuten: Halsas ei laittaisi paistinpannua kokonaan syrjään seurakuntien keittiössä. Jos leirillä sattuu jotain ikävää, parasta lohturuokaa kaikenikäisille ovat lätyt hillolla tai sokerilla.

 

Kokoliharuoka houkuttelee miespuolisia ruokailijoita paikalle.

 

 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kiimingin seurakunta