Kirkon kattojärjestön edustaja: ”Ei ihme, että naiset kokevat jäävänsä yksin murtamaan lasikattoja.”

4.5.18

Kirkossa naisten ja miesten ajatukset eroavat siinä, mille sukupuolelle johtamistehtävä sopii. Tämä selviää pappien ja kanttoreiden keskuudessa tehdystä tutkimuksesta.


Riitta Hirvonen Pixabay

Tuore Kirkon Akateemisten AKI ry:n jäsenkysely paljastaa, että tasa-arvotyölle on tarvetta kirkon sisällä. Tutkimuksen mukaan niin kanttoreiden kuin pappien keskuudessa naisjohtajuus kirkossa saa korostetusti tukea vain naisilta.

Naisten johtajuutta kirkossa kannatetaan papiston keskuudessa enemmän kuin kanttoreiden parissa. Kirkkoherroiksi enemmän naisia haluaisi 53 prosenttia papeista ja 26 prosenttia kanttoreista.

Enemmän naisia piispoiksi haluaisi 69 prosenttia papeista ja 37 prosenttia kanttoreista.

Lasikatto murtuu naisten voimin

Kyselyn mukaan asenteet ovat vahvasti sukupuolittuneet. Naispuolisista papeista kirkkoherroiksi enemmän naisia haluaa 65 prosenttia. Miespuolisista papeista kirkkoherroiksi enemmän naisia haluaa vain 23 prosenttia.

Naisia näkisivät mieluiten piispoina Helsingin hiippakunnan papit ja teologit. Vähiten kannatusta naisten piispuus saa Oulun hiippakunnan pappien ja teologien keskuudessa, kun Naisia pitäisi olla piispoina -väitteen kanssa täysin samaa mieltä oli 42 prosenttia pohjoisen Suomen vastaajista.

Helsingissä vastaava luku oli lähemmäs 70 prosenttia.

– Sukupuolten väliset erot naisten johtotehtäviä kohtaan ovat papiston keskuudessa hämmentävät suuret. Ei ihme, että naiset kokevat jäävänsä yksin murtamaan lasikattoja. Tasa-arvon pitäisi olla kaikkien yhteinen asia, sanoo Kirkon akateemisten toiminnanjohtaja Jussi Junni.

Asenteet seksuaalivähemmistöjä kohtaan muuttuivat nopeasti

Pappien asenteet samaa sukupuolta olevien parien siunaamista ja vihkimistä kohtaan ovat muuttuneet vuodesta 2002 lukien päinvastaiseksi.

Vuonna 2002 papeista vain 24 prosenttia kannatti samaa sukupuolta olevien parien kirkollista siunaamista. Vuonna 2018 siunaamisen kannattajia on papeista 69 prosenttia.

Pappien näkemykset samaa sukupuolta olevien parien kirkollista vihkimistä kohtaan ovat myös muuttuneet myönteisemmiksi. Vuonna 2018 samaa sukupuolta olevien parien kirkollista vihkimistä kannatti papistosta 55 prosenttia.

Vuonna 2014 vihkimistä kannatti 35 prosenttia papeista.

Kanttorien osalta sama muutos on nähtävissä, joskaan ei yhtä voimakkaana.

Kutsumustietoisuus on vähentynyt

AKI:n tutkimus paljasti myös sen, että sekä pappien että kanttoreiden parissa työtään ennen muuta toimeentulon takia tekevien osuus on noussut. Erityisesti näin on käynyt kanttoreiden osalta.

Samaan aikaan kokemus työstä Jumalan antamana kutsumustehtävänä on hieman vähentynyt niin pappien kuin kanttorien keskuudessa.

Vastaavaa asiaa tiedusteltiin papeilta ja kanttoreilta vuonna 2014.

Tyytyväisiä työstä saamaansa taloudelliseen korvaukseen oli 39 prosenttia kanttoreista ja 60 prosenttia papeista.

Keskimäärin papit ja kanttorit ovat tyytyväisiä työhönsä – 72 prosenttia kanttoreista ja 84 prosenttia papeista olivat erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä työhönsä.

Kanttorien osalta on kuitenkin tapahtunut muutosta aikaisempaan. Vuonna 2014 tyytyväisiä työhönsä oli vielä kanttoreistakin yli 80 prosenttia.

Kun pitää säästää, työkuorma kasvaa

Pappien ja kanttorien ero näkyy myös uupumismittareissa. Useimmiten vastaajat kokivat, että töitä on paljon, mutta että he enimmäkseen selviävät työkuorman kanssa. Toisaalta jaksamisongelmia koetaan kanttoreiden keskuudessa nyt enemmän kuin vuonna 2014.

– Erityistä huolta kannan niistä, jotka ovat vaarassa uupua työkuorman alle. Jossain määrin tämä liittynee kirkon taloudelliseen tilanteeseen, joka huolettaa jäseniämme edelleen.

– Virkojen vähentämisen seurakunnista pitäisi johtaa myös työmäärän vähentämiseen. Tässä seurakunnilla on priorisoinnin paikka, Jussi Junni toteaa.

Kysely tehtiin AKI:n työelämässä oleville jäsenille alkuvuodesta 2018. Vastaajia oli noin 850.

 

 

 

 

 

 

Lue lisää aiheesta:

Kirkko ja usko Näkemyksiä Yleinen