Rauhan Tervehdyksen vt. päätoimittaja Rebekka Naatus

Kiire kuolemaan

26.6.18

Kun seisoo vaikkapa Rooman kaduilla tai Iijoen rannalla, voi kuvitella aikaisemmat sukupolvet samoille jalansijoille koivikkoon tai katukiville. Mitään ei ole jäljellä heistä, sadoista ja tuhansista näitä polkuja ja katuja kulkeneista ihmisistä: ei heidän hammassärkyjään, ruokahuoliaan, ensirakkauden punaposkia tai kuolemanpelon ahdistusta. Kaikki on poissa.


Aika kuluu, vaikka sitä ei erityisesti käyttäisi. Raamattu ja monet muut vanhat tekstit muistuttavat hetkien vääjäämättömästä valumisesta elämän tiimalasissa. Kirjassa Elämän lyhyydestä (suom. Juhana Torkki) parituhatta vuotta sitten elänyt roomalainen filosofi Seneca ihmettelee, miten välinpitämättömästi ihmiset tuhlailevat aikaansa, tuota arvokkainta aarrettaan.

Ajan tuhlaaminen on kuin kiirehtisi omaa kuolemaansa kohti. Senecan mielestä ihmisen ikä ei kerro muusta kuin siitä, kuinka pitkään hän on ollut olemassa. Elämää voi kulkea eteenpäin myös elämättä.

Jotta osaa olla tuhlailematta aikaansa, pitää tietysti vakuuttua ensin siitä, mikä on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää. Yhtä oikeaa vastausta ei ole, vaan jokaisen täytyy löytää oma merkityksellinen tiensä.

Jo hiukan vanhahkolta kuulostava sana ´kutsumus´ kuvaa hyvin sitä, miten elämään ja sen hetkiin voi suhtautua itselle annettuna tehtävänä, jonka hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Riippumatta elämän pituudesta aika loppuu jokaiselta joskus. Ja alkaa ikuisuus: ”Kun tuuli käy hänen ylitsensä, ei häntä enää ole, eikä hänen asuinsijansa häntä enää tunne.” (Ps. 103: 16.)

Kun seisoo vaikkapa Rooman kaduilla tai Iijoen rannalla, voi kuvitella aikaisemmat sukupolvet samoille jalansijoille koivikkoon tai katukiville. Mitään ei ole jäljellä heistä, sadoista ja tuhansista näitä polkuja ja katuja kulkeneista ihmisistä: ei heidän hammassärkyjään, ruokahuoliaan, ensirakkauden punaposkia tai kuolemanpelon ahdistusta. Kaikki on poissa.

Hautausmaat ja kirkot kutsuvat kesällä matkailijoita kulttuurin ja historian pariin. Jo tiloina ne muistuttavat pelkällä olemassaolollaan paitsi elämän lyhyydestä, myös siitä, että ajastaan kannattaa pitää huolta. Kannattaa valita, mitä kaikilla elämänsä päivillä tekee. Yhtenä aivan tavallisena hetkenä sitä valintaa ei enää voi tehdä.

 

Kommentoi ja anna palautetta pääkirjoituksesta

Ajan tuhlaaminen on kuin kiirehtisi omaa kuolemaansa kohti.

— Rebekka Naatus

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Näkemyksiä