Rauhan Tervehdyksen levikkialueen seurakunnissa tämän kesän suosituin konfirmaatiopäivä on sunnuntai 8. heinäkuuta; silloin pidetään 12 konfirmaatiomessua.

Konfirmaatio on nuoren elämän tärkeä etappi

29.6.18

Nuoria kannustetaan osallistumaan ehtoolliselle jo rippikoulujaksonsa aikana, ennen varsinaista konfirmaatiopäivää.


Minna Kolistaja Minna Kolistaja

Rippikoulu on kirkon menestystuote. Valtaosa 15-vuotiaista käy rippikoulun, jossa opitaan kristinuskon perusasioita.

– Rippikoulussa nuori voi pysähtyä miettimään hengellisiä asioita ja omaa Jumala-suhdettaan, sanovat seurakuntapastori Anna-Maria Veijo ja nuorisotyöntekijä Sanna Nissinen.

Teini-ikäisen elämässä on usein myllerrystä, johon rippikoulu tuo sopivan hetken pysähtyä miettimään ylipäätään paikkaansa elämässä ja maailmassa.

 

Rippikoulussa kaikkeen ei anneta valmista vastausta

Rippikoulussa otetaan esille isoja teemoja: ihmisen ja Jumalan suhde, synti, armo, sovitus, pelastus, elämän arvot, toisen ihmisen kunnioittaminen ja rakastaminen…

– Rippikoulussa tosiaan pohditaan isoja teemoja, mutta kaikkea ei ole tarkoituskaan selittää tyhjentävästi.

– Ennemminkin asioita käsitellään esimerkkien avulla ja nuorille ymmärrettävällä tavalla, Veijo sanoo.

– Ja monesti hienoimmat oivallukset eivät tule leirin aikuisten suusta, vaan ne sanoittaa ääneen joku leiriläisistä, Nissinen jatkaa.

Nissinen ja Veijo sanovat, että 15-vuotiaiden tietämys uskontoon liittyvistä asioista on yllättävän hyvä.

– Itselläni on tapana selvittää ripariryhmän lähtötasoa johdantokysymyksillä: Mitä rukous teidän mielestänne on? Millaiseksi ajattelette taivaan? Sitä kautta selviää, lähdetäänkö aihetta käsittelemään ihan ruohonjuuritasolta vai voiko sitä pohtia jo syvemminkin, Veijo kuvailee.

Pastorin mielestä rippikoulussa pitäisi jutella asioista, jotka nuoria itseään kiinnostavat.

– Rippikoulu ei ole samanlainen ”oppivelvollisuusasia” kuin koulu. Leirillä ei voi pakottaa ajattelemaan – mutta siihen annetaan mahdollisuus.

 

”Onhan tämä ollut merkityksellinen ajanjakso”

Rippikoulu päättyy konfirmaatioon, jossa nuorten puolesta rukoillaan ja heidät siunataan.

Lisäksi konfirmoitavat itse ilmaisevat tahtonsa elää sen uskon mukaan, johon heidät on aikoinaan kastettu.

Konfirmaatiojumalanpalvelus on usein herkistävä hetki läheisille.

Myös rippikoululaisten kanssa puoli vuotta yhtä matkaa kulkeneille seurakunnan työntekijöille hetki on ainutkertainen.

– Kun halaan nuoria rippikoulutodistuksia jakaessani tai katson heitä kirkon pihassa ottamassa kuvia läheistensä kanssa, tulee haikea olo: en enää koskaan tapaa näitä nuoria juuri tällä samalla ryhmällä, Veijo sanoo.

– Osalle nuorista on ollut haastavaa saada tehtyä rippikoulun ennakkotehtävät. Osalle rippikouluajanjaksoon osuu ehkä kovaakin nuoruuden kapinointia. Siihen he kuitenkin kaikki lopulta polvistuvat, alttariin ääreen siunattaviksi.

– Toivottavasti viimeistään konfirmaatiopäivänä nuori huomaa, että voi tällä elämänvaiheella olla itselle muutakin merkitystä kuin lahjojen saaminen, Nissinen sanoo.

Rippileirin viimeisenä iltana joku nuorista saattaa sanoa ääneenkin, että onhan tämä ollut aika merkityksellinen ajanjakso, Nissinen ja Veijo tietävät.

 

Oulujoen seurakunnassa kummit saattavat alttarille

Oulujoen seurakunnassa konfirmaatioon liittyy mukava perinne, joka muistuttaa samalla, että kummius on elämänmittainen tehtävä:

– Kummit saattavat nuoret alkukulkueessa alttarille, tähän tärkeään elämänvaiheeseen. Konfirmaation päätyttyä kummit ja nuoret lähtevät yhdessä alttarilta kohti uusia elämänvaiheita.

– On ihana katsoa, kuinka myös se leirin kovin jätkä ottaa kummia kädestä kiinni ja he lähtevät yhdessä pois, Veijo hymyilee.

 

Rippikoulu on hyvä hetki pysähtyä miettimään paikkaansa maailmassa, sanovat Oulujoen nuorisotyöntekijä Sanna Nissinen ja seurakuntapastori Anna-Maria Veijo.

 

Ehtoolliselle kannustetaan jo ennen konfirmointia

Viime vuonna hyväksyttiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon uusi rippikoulusuunnitelma, joka ohjaa seurakuntia rippikoulutyössä.

Merkittävä muutos aikaisempaan käytäntöön liittyy ehtoolliseen.

Uusi suunnitelma suosittaa, että nuoret osallistuvat rippikoulujaksonsa aikana useampaan otteeseen ehtoolliselle yhdessä ohjaajiensa kanssa.

Veijo ja Nissinen pitävät suuntausta hyvänä.

– Olisi hienoa, jos nuoret tulisivat ehtoolliselle jo ennen konfirmaatiopäivää vaikka vanhemman, isovanhemman tai kummin kanssa. Silloin ehtoollisen nauttiminen konfirmaatiossa ei olisi heille niin jännittävä tilanne.

– Ehtoollisen merkitys opitaan nimenomaan käymällä ehtoollisella, ja samalla valmistaudutaan konfirmaatioon.

Uuden rippikoulusuunnitelman antamia suuntaviivoja aletaan seurakunnissa noudattaa vaiheittain viimeistään syksystä 2018 alkaen.

Ensimmäisen ehtoollisen nauttiminen mielletään usein nimenomaan konfirmaatiopäivään liittyväksi, vaikka ehtoolliselle on jo tähänkin saakka saanut osallistua kastettu lapsi, jolle on opetettu ehtoollisen merkitystä, yhdessä aikuisen kanssa, samoin rippikouluun osallistuva ja ehtoollisopetusta saanut, kastettu seurakunnan jäsen seurakunnan yhteisessä jumalanpalveluksessa rippikoulunsa opettajan kanssa.

 

Vielä on rippikoululaisilla ulkoläksyjäkin

Rippikoululaisille annetaan yhä opeteltavaksi ulkoläksyjä.

Rippikoululaisen pitää osata vähintään uskontunnustus, Isä meidän -rukous, Herran siunaus ja kymmenen käskyä. Tämän lisäksi voidaan opetella esimerkiksi pienoisevankeliumi sekä kaste- ja lähetyskäsky.

Oulujoen seurakunnan leirillä ulkoläksyjä kuulustelevat suullisesti esimerkiksi leirin ohjaajina toimivat isoset.

– Herran siunaus, Isä meidän -rukous ja uskontunnustus ovat tärkeä osa jumalanpalveluselämää. Riittää, että pystyy lukemaan ne ääneen yhdessä muiden kanssa. Se luo yhteenkuuluvaisuutta muihin seurakuntalaisiin.

– Ja joskus voi elämässä tulla eteen hetki, jolloin kokee, että tarvitsisi rukousta mutta ei osaa rukoilla vapaamuotoisesti. Isä meidän -rukousta voi käyttää missä tahansa tilanteessa, Veijo ajattelee.

 

Konfirmaatio tarkoittaa vahvistamista

Rippikoulu käydään yleensä sinä vuonna kun täytetään 15 vuotta.

Rippikoulu on evankelis-luterilaisen kirkon kasteopetusta. Tarkoituksena on opettaa perusasioita uskosta, johon rippikoululainen on kastettu.

Rippikoulussa nuori voi pohtia yhdessä muiden kanssa elämään ja uskoon liittyviä asioita ja tutustua seurakunnan toimintaan.

Konfirmaatiomessua vietetään joko sunnuntain messun yhteydessä tai omana messunaan toisena ajankohtana.

Konfirmaatio tarkoittaa vahvistamista. Konfirmaatiossa Jumala siunaa ja vahvistaa nuoria sekä yksilöinä että osana seurakuntaa.

Konfirmaatiossa nuoret tunnustavat uskonsa yhdessä seurakunnan kanssa ja liittyvät sukupolvien ketjussa seurakunnan yhteiseen uskoon.

Konfirmoitavat myös siunataan. Kummi tai nuoren muu läheinen ihminen on tavallisesti mukana siunaamassa.

Usein rippikouluryhmä laulaa harjoittelemansa laulun.

Konfirmaatio päättyy ehtoolliseen, johon konfirmoidut rippikoululaiset osallistuvat ennen muuta seurakuntaa.

Konfirmoiduksi voivat tulla ainoastaan kirkkoon kuuluvat. Jos rippikoululaista ei ole kastettu, hänet voidaan kastaa rippikoulun aikana.

 

Rippikoulu tavoittaa valtaosan ikäluokasta

Rippikoulun tavoittavuus 15-vuotiaiden ikäluokasta on Oulun hiippakunnassa korkea: Siikalatvan ja Hailuodon seurakunnissa 100 prosenttia, Lumijoella 96,8 %, Tyrnävällä 95,5 %, Limingassa 95,4 %, Oulun seurakunnissa 91,9 % ja Muhoksella 91,0 %.

Vuonna 2016 Oulun hiippakunnassa oli 7082 rippikoulun käynyttä.

Oman seurakunnan rippikoulun kävi 5245 nuorta. Muun kuin oman seurakunnan järjestämän rippikoulun käyneitä oli 1837.

Selkeästi suosituin rippikoulumuoto oli leiririppikoulu, 4768 kävijää.

Päivärippikoulun kävi 324 ihmistä. Iltarippikoulun kävi 17 ja aikuisrippikoulun 21.

Kasteen rippikoulun yhteydessä sai 110 ihmistä.

Rippikoulun yhteydessä seurakunnan jäseneksi liitettiin 141 ihmistä.