Kyrön myllyn siipien kääntöä pääsee seuraamaan keväisin ja syksyisin.

Kyrön mylly on tärkeä osa Lumijoen maisemaa

11.6.18

Monessa myllyssä ei ole jäljellä enää kuin ulkokuori, Kyrön myllyssä on kunnossa koneistokin. 1800-luvulta oleva jalkamylly pelastettiin talkoilla. Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja uskoo, että kotiseutuhenkeä sen kunnossa pitämiseen löytyy jatkossakin.


Minna Kolistaja Marjo Koski-Vähälä

Lähes jokaisella suuremmalla talolla Limingan pitäjässä oli 1800-luvulla oma tuulimylly jauhojen jauhamista varten.

Lumijoelle tuolloin rakennetuista paristakymmenestä tuulimyllystä jäljellä on neljä.

Museovirasto on listannut ne valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloonsa.

Lumijoentielle näkyvä Kyrön jalkamylly on kotiseututyötä tekevän Lumijoki-seuran hoidossa.

– Lumijoki-seura näki tarpeelliseksi ryhtyä ottamaan vastuuta myllyn ylläpidosta. Myllyn omistavalle perikunnalle tämä sopi, sanoo Lumijoki-seuran puheenjohtaja Pekka Tasanto.

Kylän keskellä seisova mylly on harvinaisuus 1830-luvulta. Lumijokisten muistitieto kertoo, että myllyä on pyöritetty viimeksi 1950-luvulla

– Mahdollisesti sillä on silloin vielä jopa jauhettu.

 

Kyrön mylly pelastettiin talkootyöllä

Lumijoki-seura on talkoillut Kyrön myllyn hyväksi 1970-luvulta saakka.

– Mylly oli ollut oman onnensa nojassa parikymmentä vuotta, kun aloimme kunnostaa sitä talkoilla. Voi sanoa, että pelastimme myllyn.

– Kyrön mylly on nyt hyvässä kunnossa, mutta korjattavaakin vielä riittää.

Kyrön myllyä on 2000-luvullakin korjattu jo kahteen otteeseen. Tosin ei enää talkoilla, vaan vanhan rakennuskannan korjaamiseen erikoistuneiden ammattilaisten tekemänä. Työnjako on jatkossakin tämänkaltainen.

– Lumijoki-seura on – myllyn omistajien suostumuksella – vastuussa myllyn kunnossapidosta, mutta seura keskittyy talkoilemaan kokoon rahaa, ei niinkään tekemään myllyn korjaustöitä, Tasanto sanoo.

Viimeisimpään korjaustyöhön kului noin 3500 euroa. Noin puolet rahoituksesta saatiin Pohjois-Pohjanmaan ely-keskukselta

Tasannon mukaan Kyrön myllystä huolehtiminen on ollut Lumijoki-seuralle sopivankokoinen hanke.

– Pieni harmituksen aihe on ollut, että seuralla ei ole ollut voimavaroja auttaa paikkakunnan muiden tuulimyllyjen säilyttämisessä.

– Vanhat tuulimyllyt ovat aika vaikeita ylläpidettäviä. Se vaatii rahaa ja erikoisosaamista. Yhden myllyn kumminkin olemme saaneet pidettyä kunnossa. Monessa myllyssä ei ole jäljellä kuin ulkokuori, Kyrön myllyssä on kunnossa koneistokin. Ei sillä ihan jauhamaan vielä pysty, mutta ei paljoa puutu.

 

Mylly on tärkeä osa Lumijoen maisemaa

Viime vuonna suomalaisilta kysyttiin kulttuuribarometrissa, minkälaisia asioita he kokevat tärkeiksi vaalia. Listan kärkeen nousivat luontoympäristö, tavat, perinteet ja kädentaidot, muinaisesineet, muinaispaikat ja monumentit sekä maisema.

Lumijoen tuulimyllyjen voi ajatella edustavan oikeastaan kaikkia näitä.

– Kyllä myllyt ovat lumijokisille tärkeitä. Historia kiinnostaa ihmisiä ja myllyt edustavat historiaa, jota ei täälläpäin enää paljoa näe.

Tuulimyllyjä tullaan Tasannon mukaan varta vasten katsomaan.

– Lumijoen muut myllyt sijaitsevat yksityisessä pihapiirissä kun taas Kyrön mylly on peltovainiolla. Siellä käy ihmisiä pitkin kesää.

– Sellainen käsitys minulla on, että tällaista kulttuuriperintöä Lumijoella arvostetaan. Myös entiset lumijokiset muistavat aina täällä poiketessaan kysellä, että onhan mylly vielä olemassa.

Tasanto uskoo Lumijoelta löytyvän niin paljon kotiseutuhenkeä, että ainakin Kyrön myllyn kunnossapito on turvattu tulevaisuudessakin.

Joka kevät ja syksy Eläkeliiton Lumijoen yhdistys ja Lumijoki-seura järjestävät Kyrön myllyllä tapahtuman, jonne kutsutaan kaikkia kyläläisiä.

Myllyn siipiä käännetään puoli kierrosta, jotta propellin akseli ei pääse tuhoutumaan.

– Olemme toivoneet, että myös koululaiset tulisivat katsomaan kylvön siipien kääntöä. Toiveenamme on, että sitä kautta saataisiin istutettua perinne nuorisoon.

Myllyä esitellään lisäksi joka vuosi elokuussa Lumijoki-päivillä.

 

Kuluva vuosi on kulttuuriperinnön teemavuosi

Parhaillaan vietetään kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta, jonka tarkoitus on lisätä yleistä tietoisuutta kulttuuriperinnöstä ja sen merkityksestä.

Toiveena on, että mahdollisimman moni innostuu tekemään tunnetuksi, vaalimaan, kehittämään ja hyödyntämään eurooppalaista kulttuuriperintöä.

Suomessa vuoden pääteemana on osallisuus. Yhteisöjä, kansalaisjärjestöjä ja museoita kannustetaan kehittämään uusia toimintamalleja, joilla lisätään kulttuuriperinnön saavutettavuutta, saatavuutta ja kestävää käyttöä.

 

Sadolle pyydettiin siunaus Jumalalta

Kyrön myllyn siipien kääntämisen yhteydessä toimitetaan keväisin kylvön siunaus.

– Pyydämme Jumalaa siunaamaan kasvun, sadon ja viime kädessä meidän jokapäiväisen leipämme, tiivistää Lumijoen vt. kirkkoherra Erja Oikarinen.

Jumala on antanut meille tehtäväksi viljellä ja varjella maata. Voidaan ajatella, että ihminen osallistuu siinä Jumalan luomistyöhön.

Lumijoella ensimmäinen toukosiunaus pidettiin vuonna 2009 Eläkeliiton Lumijoen yhdistyksen Sirkka Kyrön aloitteesta.

Itse kylvön siunaamisen tapa on peräisin keskiajalta. Silloin rukoussunnuntain ja helatorstain välisinä arkipäivinä oli tapana kävellä rukouskulkueena pelloille pyytämään siunausta.

Oikarisen mielestä kylvönsiunaustilaisuus on kulttuuriperintöä.

– Suomessa kristillisyys on ollut vuosisatoja se, mihin ihmiset ovat liittyneet. Myös kylvönsiunauksen miljöö – peltoaukea ja vanha mylly – ovat kulttuuriperintöä.  Samalla tällaisen rukoushetken järjestäminen on ihan elävää elämää.

– Säät ja sadot koskettavat meidän jokaisen elämää. Kun rippikoululaiset tekivät vastikään esirukouspyyntöjä, niissä rukoiltiin muun muassa perunasadon puolesta.

Kylvönsiunaukseen sisältyvät rukoukset, raamatunkohdat ja virret muistuttavatkin, että mikään ei ole itsestään selvää, ellei Luoja anna sadolle sopivia olosuhteita.

– Tilaisuudessa joku sanoi ääneenkin huolensa pitkään jatkuneesta kuivuudesta.

 

Kerro mielipiteesi jutusta täällä: https://rauhantervehdys.fi/palaute/

 

 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko Lumijoen seurakunta Yleinen