Kuva: Kasvatuksen neljä koria
Seurakuntien ja kuntien sivistystoimen yhteistyötapojen luokittelussa on ollut jo pitkään käytössä niin sanottu neljään korin malli. Korit ovat yleissivistävä opetus, perinteiset juhlat, uskonnolliset tilaisuudet sekä kasvu ja hyvinvointi.

Yhteistyön pelisäännöt paperille

12.6.18

Seurakuntien rooli varhaiskasvatuksessa muuttuu monipuolisemmaksi.


Elsi Salovaara Elsi Salovaara

Oulun ev.lut. seurakunnat ja Oulun kaupunki solmivat sopimuksen yhteistyöstä varhaiskasvatuksessa.

Aiempina vuosina osapuolet ovat tehneet sopimukset myös ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa tehtävästä yhteistyöstä.

– Yhteistyö seurakuntien ja varhaiskasvatuksen yksiköiden kanssa on ollut luontevaa tähänkin asti. Sopimus selkiyttää yhteistyön muodot jatkoa ajatellen vielä paremmaksi, summaa Tuiran seurakunnan kirkkoherra Niilo Pesonen.

Pesonen oli yhtenä osapuolena kaupungin edustajien kanssa käydyissä tapaamisissa. Hän kiittelee hyvää henkeä, joka siivitti sopimuksen tekoa.

– Keskustelu on aina hyvästä, sen myötä asiat tarkentuivat ja selventyivät.

Pesonen uskoo, että jatkossa yhteistyö on helpompaa niin seurakuntien ja varhaiskasvatuksen työntekijöille kuin vanhemmillekin.

– Tärkeä viesti on se, että jatkossakin päiväkodeissa voi pitää uskonnollisia tilaisuuksia.

Uskonnolliset tilaisuudet suunnitellaan yhteistyössä

Seurakuntien ja kuntien sivistystoimen yhteistyötapojen luokittelussa on käytössä niin sanottu neljän korin malli.

”Korit” ovat yleissivistävä opetus, perinteiset juhlat, uskonnolliset tilaisuudet sekä kasvu ja hyvinvointi.

– Kolmas kori, uskonnolliset tilaisuudet, on seurakunnalle luontevin väylä yhteistyölle, se pitää sisällään esimerkiksi joulukirkot ja hartaudelliset hetket, Pesonen toteaa.

Perinteisissä juhlissa, kuten kevätjuhlissa, laulettava virsi ei hänen mukaansa ole nykyään enää mikään keskustelunaihe. Suomalainen juhlaperinne on pitkälti kristillistä.

Tärkeää on, että myös uskonnolliset tilaisuudet suunnitellaan yhdessä, niistä tiedotetaan huoltajille ajoissa ja vaihtoehtoista ja mielekästä toimintaa järjestetään niille lapsille, jotka eivät osallistu toimintaan.

Jokainen päiväkoti tekee oman suunnitelman

Yhteistyösopimuksessa todetaan, että varhaiskasvatus on uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta.

– Tämä koskee varhaiskasvatuksen yksiköiden työntekijöiden vastuulla olevaa katsomuskasvatusta. Seurakunta voi toki olla työntekijöiden tukena myös siinä, Niilo Pesonen toteaa.

Katsomuskasvatuksessa tutustutaan kaikkiin lapsiryhmässä läsnä oleviin katsomuksiin ja niihin liittyviin perinteisiin. Näin ollen eri ryhmissä huomioitavien katsomusten määrä voi vaihdella laajastikin.

Suunnitelmat yhteistyölle käydään läpi päiväkoti- ja ryhmäkohtaisesti. Pesosen mukaan seurakunnat ovat mukana mielellään mukana muussakin yhteistyössä varhaiskasvatuksen yksiköiden kanssa.

Tärkeä viesti on se, että jatkossakin päiväkodeissa voi pitää uskonnollisia tilaisuuksia.

Niilo Pesonen

Kommentoi ja anna palautetta jutusta täällä.

 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Seurakunnat