Kuva: Rauhan Tervehdyksiä
Kyselyyn vastanneiden mukaan seurakunnan henkilöstöstä sekä seurakunnan toiminnasta ja elämään yleisesti liittyvistä aiheista kirjoitetaan Rauhan Tervehdyksessä liian vähän.

”Tärskäys” sai kiitosta ja vinkkejä kehittämiseen

10.7.18

Kutsun seurakunnan tilaisuuksiin tulisi voimistua, painottaa Rauhan Tervehdyksen tuore taustayhteisötutkimus.


Riitta Hirvonen Mari Lähteenmaa

Rauhan Tervehdys on lehden taustayhteisöille, seitsemälle Oulun seurakunnalle ja kuudelle muulle lähialueen seurakunnalle erittäin tärkeä seurakunnallinen media.

Tilaajaseurakunnat – Oulun lisäksi Hailuodon, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Siikalatvan ja Tyrnävän seurakunnat – ovat sitoutuneet lehteen.

Lehden ensisijaiseksi tehtäväksi nähdään tiedottaminen. Lehden tulee kutsua ihmisiä mukaan seurakuntaan. Tätä tehtävää lehden tulisi tehdä aiempaa voimallisemmin.

Tämä toive selviää seurakuntalehden tuoreesta taustayhteisötutkimuksesta.

– Palautteessa tulee yllättävänkin voimakkaasti esiin näkemys, jonka mukaan lehden sisällön tulisi olla hyvin likeisesti ja tiiviisti seurakuntien toimintaa palvelevaa ja siitä nousevaa, sanoo tutkimuksen toteuttaja Taisto Lehikoinen Mediatum Oy:stä.

– Rauhan Tervehdys nähdään sen taustalla olevien yhteisöjen jatkeena. Lehden tehtävä on yhteisöjen eli seurakuntien rakentaminen, tutkija raportoi tutkimuksen tuloksia.

Yhteistyötä parannettava eri keinoilla

Taustayhteisötutkimus toteutettiin maalis-huhtikuun aikana. Tutkimukseen kutsuttiin sähköpostitse yhteensä 783 henkilöä tilaajaseurakunnista, niiden eri ammattiryhmistä.

Myös seurakuntien luottamushenkilöt olivat mukana selvityksessä.

Vastauksia tuli 300, vastausprosentti on 38.

Vaikka lehteä pidetään tärkeänä mediana – 60 prosenttia vastaajista näkee, että lehti on muuttunut vielä aiempaa hieman paremmaksi parin viime vuoden aikana – se ei tarkoita pelkästään tyytyväisyyttä ”Tärskäystä” kohtaan.

Seurakunnat kokevat muun muassa lehden jäävän seurakuntatyöstä liian erilliseksi saarekkeeksi. Siksi tiedonkulua seurakuntien ja lehden toimituksen välillä on parannettava jatkossa.

Lehikoisen mukaan tutkimustuloksista voi vetää johtopäätöksen, että viestinnälliset tavoitteet toteutuvat tehokkaammin, jos Rauhan Tervehdys yhdistetään osaksi kustantajien muuta viestintää ja sisällöntuotantoa.

– Yhteisömediaa tehdään yhteisöstä käsin. Yhteisömedia integroituu taustayhteisöönsä.

Kirjoittajiksi muitakin kuin ammattitoimittajia

Tutkimuksesta selviää selkeästi vastaajien arvostus journalismin ammattilaisten osaamista kohtaan. Lehden ydinsisällön tulee syntyä jatkossakin ammattilaisten voimin.

Vastaajat ovat kuitenkin jossain määrin avoimia myös sille, että muutkin, esimerkiksi seurakuntien tiedottajat ja teologit, voisivat osallistua sisällön tekemiseen.

Kysyttäessä halukkuutta tehdä hartaussisältöjä seurakuntalehteen vastaajat kommentoivat asiaa näin: hieman yli 20 prosenttia työntekijöistä ja kymmenen prosenttia luottamushenkilöistä oli halukkaita tuottamaan hartaudellista aineistoa.

Juttusisältöjä lehteen voisi tehdä 24 prosenttia työntekijöistä ja 22 prosenttia luottamushenkilöistä.

Lehikoinen näkee Rauhan Tervehdyksen yhtenä kehityksen suuntana sen, että materiaalia lehteen tuottavat yhä enemmän muut kuin ammattitoimittajat.

– Laatujournalismi vähenee, sisältö popularisoituu, Lehikoinen toteaa yleisellä tasolla journalismin suuntaa Suomessa ja maailmalla.

Lehti toteuttaa seurakuntien sananvapautta

Lehikoisen mukaan tutkimuksen kenties yksi merkittävimmistä tuloksista koskee pääkirjoituksia. Niitä halutaan hänen mukaansa moniäänisemmiksi.

– Rauhan Tervehdyksen taustayhteisöjen edustajat katsovat, että lehden pääkirjoituksien tulisi olla nykyistä yhteisöllisempiä eikä niin voimakkaasti päätoimittajan tai hänen valtuuttamansa henkilön yksilöllistä sananvapautta.

– Lehden nähdäänkin toteuttavan ennen kaikkea seurakuntien, lehden taustayhteisöjen sananvapautta, Lehikoinen summaa tekemiään johtopäätöksiä.

– Selkeiden kannanottojen sijaan pääkirjoituksiin toivotaan maltillisia näkemyksiä. Toive pääkirjoitusten sävystä johtunee esimerkiksi siitä, ettei voimakas kantojen ottaminen ole luterilaisen perinteen mukaista, tutkija arvioi.

Vastaajien merkittävä enemmistö kaipaa lehdeltä ennen kaikkea ennakkouutisointia seurakuntien tapahtumista. Tilaisuuksista tehtyjä juttuja toivoi vain kymmenisen prosenttia työntekijöistä.

Tämä on haaste Lehikoisen mielestä toimittajien ammattitaidolle, koska etukäteen tapaa harvemmin esimerkiksi tilaisuuden iloisia ja tyytyväisiä – tai sisältöön pettyneitä – osallistujia, joiden kokemuksia ja tunteita voisi lehdessä välittää.

Lehikoisen mukaan Rauhan Tervehdystä halutaan julkaistavan juuri painettuna lehtenä. Tutkimukseen vastanneiden parissa sähköisen lehden käyttöaste on pieni.

 

Kannanottojen sijaan pääkirjoituksiin toivotaan maltillisia näkemyksiä.

Taisto Lehikoinen

 

Millaisia ajatuksia juttu sinussa herätti?
Kysy, kommentoi ja anna palautetta täällä

 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Näkemyksiä