Kuva: Teija Liukko ja Pekka Aittakumpu ryhtyivät keskustelemaan abortista Facebookissa.
Teija Liukko ja Pekka Aittakumpu toivovat kirkkoon ja koko yhteiskuntaan keskustelua, jossa näkemyseroista huolimatta säilyy toisen kunnioitus.

Rauhassa eri mieltä abortista

20.9.18

Pekka Aittakumpu näkee, että ihmisoikeudet kuuluvat sikiölle hedelmöityksestä lähtien: ihmiselämä on silloin alkanut Jumalan lahjana. Hänen pappiskollegalleen Teija Liukolle ajatus muutaman solun rykelmälle kuuluvista täysistä ihmisoikeuksista on absurdi. – Ihmisoikeussopimusten määrittämät ihmisoikeudet koskevat syntyneitä ihmisiä, sikiön oikeudet ovat tulkinnanvarainen ja kansallisesti päätettävä asia, hän toteaa.


Riitta Hirvonen Riitta Hirvonen

17. elokuuta Haukiputaan seurakuntapastori Pekka Aittakumpu kirjoitti Facebookissa oman näkemyksensä abortista. Kello oli silloin hieman yli yhden päivällä.

Kolme minuuttia tämän jälkeen hän sai luettavakseen ensimmäisen kommentin aiheesta: ”Psykopaatti raiskaa 12-vuotiaan, onko abortti väärin? Esimerkki on tosi.”

Keskustelua abortista käytiin Aittakummun Fb-seinällä lopulta reilun viikon ajan.

17. elokuuta illalla keskusteluun lähti mukaan Aittakummun työtoveri Haukiputaalta, seurakuntapastori Teija Liukko. Kun Liukko kertoi oman kantansa – Aittakummun näkemyksestä poikkeavan – tiesi hän, että ymmärrystä omille mielipiteille ei kollegan Fb-sivulla välttämättä hirveästi tule.

Ovatko kaikenlaiset näkemykset sallittuja?

Pekka Aittakumpua kannusti aborttikeskusteluun kokemus siitä, että Suomessa ei sallita puhua abortista kaikista näkökulmista, kuten korostamalla sikiön ihmisoikeuksia.

Aittakummun mukaan naisten oikeuksien edistämisen ei tarvitse olla vastakkain sen kanssa, että suhtautuu torjuvasti raskauden keskeytykseen. Hän näkee, että ihmisoikeudet kuuluvat sikiölle hedelmöityksestä lähtien: ihmiselämä on silloin alkanut Jumalan lahjana. Oikeus elämään on suurin ja tärkein ihmisen perusoikeus, Aittakumpu toteaa.

Hän kritisoi nykyistä aborttilakia. Hänen mukaansa se muun muassa syrjii vammaisia:

– Lapsen epäilty vammaisuus on lain mukaan oikeutus abortin tekemiselle 24. raskausviikolle asti. Muutoin abortti täytyy tehdä 20. raskausviikkoon mennessä. Tämä kohta laissa tekee vammaisista eriarvoisia muiden kanssa.

Tuskassa elävän puolella

Myös Teija Liukko puhuu ihmisoikeuksista aborttinäkemyksessään. Hän sanoo haluavansa kristittynä puolustaa niiden naisten oikeutta raskaudenkeskeytykseen, joilla on elämässään käsillä sellainen hätä, jossa joutuu harkitsemaan abortin kaltaista rajua ratkaisua.

– Kukaan ei sitä päätöstä halua joutua tekemään. Minä tahdon näkemykselläni puolustaa hädässä ja tuskassa olevaa ihmistä. Aborttioikeuden epääminen ei poista, tai tutkimuksen mukaan välttämättä edes vähennä abortteja. Laittomat abortit ovat usein vaarallisia naisen terveydelle ja jopa hengelle. Kysymys on myös heidän elämänsä suojelemisesta.

Kun Aittakumpu puhuu ihmisoikeuksista, jotka kuuluvat sikiölle hedelmöityksestä alkaen, kommentoi Liukko ajatusta näin:

– Ajatus muutaman solun rykelmälle kuuluvista täysistä ihmisoikeuksista on minusta absurdi. Niin kauan kuin sikiöllä ei ole mahdollisuutta selvitä hengissä naisen kehon ulkopuolella, se on osa naisen kehoa. Ihmisen oikeus päättää itse omasta kehostaan on luovuttamaton.

– Ihmisoikeussopimusten määrittämät ihmisoikeudet koskevat syntyneitä ihmisiä ja sikiön oikeudet ovat tulkinnanvarainen ja kansallisesti päätettävä asia.

Liukko sanoo, että kaikkiin kysymyksiin, kuten siihen, milloin sikiötä voi pitää ihmispersoonana, ei ole vastattavana tarkkaa rajaa.

– Kysymys on vaikea, kyse on elämän mysteeristä. Siihen meidän ihmisten on suostuttava, se on meidän osamme. Myös minä ajattelen, että sikiön kasvu kohdussa on Jumalan luomistyötä. Siellä hänestä pikkuhiljaa muotoutuu ihmispersoona.

Kumpikin toteavat: asia ei ole mustavalkoinen

Aittakumpu ja Liukko löytävät aborttikeskustelussa myös yhteisiä korostuksia: kun suurin syy raskauden keskeytykseen ovat sosiaaliset syyt, asiaan pitää puuttua.

Puuttuminen tarkoittaa lapsiperheiden tukemista, taistelua köyhyyttä vastaan, kouluttautumista ja hyvää terveydenhoitoa, johon kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus.

Pappiskollegoille abortti ei ole mustavalkoinen aihe. Se sisältää vaikeita ja herkkiä eettisiä kysymyksiä, he sanovat.

Työkaverukset korostavat aroissa keskusteluaiheissa rauhallisen kuuntelemisen tärkeyttä. Sillä ei voiteta heidän mielestään mitään, että ristiriitaisia näkemyksiä lakaistaan maton alle työyhteisössä ja kirkossa yleensä.

– Kirkon moniäänisyyttä aborttikysymyksessä ei pidä peitellä. On rehellisyyttä sanoa, että kristityt ajattelevat asiasta eri tavoin, Liukko sanoo.

 

 

 

Lue lisää aiheesta:

Haukiputaan seurakunta Ihmiset ja elämä Näkemyksiä