Piispa Samuel Salmi piti lähtösaarnansa 28.10.2018 Oulun tuomiokirkossa.

Lähtösaarna oli ekumenian voimakas puolustuspuhe

28.10.18

Piispa Samuel Salmi totesi Jumalan tahdon toteutuvan, kun kaikki kristityt ovat yhtä. Hän muistutti myös että toisin kuin Jumala ja ihmiset, luonto ei anna anteeksi. Esikuvakseen Salmi nosti edeltäjänsä, elämänsanalaisen suuntauksen perustajajäseniin kuuluneen piispa L.P. Tapanisen.


Elsi Salovaara Elsi Salovaara

Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi nousi tuomiokirkon saarnastuoliin sunnuntaina 28. lokakuuta pitämään viimeistä saarnaansa piispana.

Salmi tunnetaan luonnon puolestapuhujana ja hän on tehnyt piispana vahvasti yhteistyötä ortodoksisen ja katolisen kirkon kanssa. Niinpä kukaan tuskin yllättyi, että niin luonnonsuojelun tärkeys kuin ekumeeninen ajatus kristittyjen yhdistymisestä yhdeksi kirkkokunnaksi näkyivät hänen puheessaan.

Paavilta saatu risti käskee soutamaan syviin vesiin

Täydelle tuomiokirkolle pitämänsä saarnan hän kietoi kolmen ristin ympärille. Ensimmäinen on hänen paavi Johannes Paavali II:lta saamansa risti. Sen kääntöpuolelta löytyvät latinankieliset sanat tarkoittavat: Souda vene syvään veteen.

Tuo risti Samuel Salmella oli kaulassaan sinä päivänä, kun paavi Johannes Paavali II kuoli.

Salmen mukaan risti muistuttaa siitä, että elämän perussävel ei ole pinnallisuudessa ja helppoudessa. Todelliset kysymykset lepäävät syvällä. Niihin vastaus löytyy Jeesuksesta Kristuksesta.

– Omat ja erilaisten yhteisöjen  sekä koko maailman  ristiriidat ovat voitettavissa  anteeksiantavan sydämen kautta.

Salmi siteerasi saamelaisten parissa kuulemaansa viisautta: ”Jumala antaa aina anteeksi, ihminen joskus, mutta luonto ei koskaan.”

– Jokaisen kristityn velvollisuus on nähdä luomakunnassa kärsivän Kristuksen kasvot.

Piispan mukaan ihmiskunnan tulisi osoittaa yhtenäisyyttä ennenkaikkea teoissaan, ei vain tahdon suunnassa. Vene on soudettava syvään veteen, jo tulevien sukupolvien takia.

Nyky-yhteiskunta ei arvosta uskonnollisia juuriaan

Toinen risti, johon piispa saarnassaan viittasi, on liki täyttä kultaa oleva piispanristi, jota hän kantaa yhä kaulassaan.

Sen lahjoitti hiippakunnalle autonomisen Suomen hallitsija, Venäjän ortodoksinen tsaari Nikolai I vuonna 1851. Se osoittaa Salmen mukaan kunnioitusta maamme asemaa kohtaan.

– Sydänten viesti on ollut ja on selvä. Syvällä on nähty yhdistävä totuus, piispa kuvaili.

– Tänään risti kertoo toivosta, että edelleen voimme yhdessä rakentaa tulevaa rohkein mielin, kun pidämme kiinni niistä arvoista, jotka ovat pitäneet meidät pystyssä niin vaaran kuin hyvinvoinnin luomisen vuosinakin.

Hän oli pahoillaan siitä, että samanlaista arvostusta, joka näkyi toista kirkkokuntaa edustavan tsaarin lahjoituksessa, ei näy enää suomalaisessa yhteiskunnassa.

Piispan mukaan nykyisin annetaan arvo kyllä toisille kultturitaustoille ja uskonnoille, mutta samalla  rajataan julkisyhteisöjen, kuten luterilaisen kirkon, oikeutta edustaa positiivisen uskonnonvapauden periaatteita yhteiskunnassa.

Edeltäjä L.P. Tapaninen esikuvana

Kolmas Salmen esillä tuoma risti on hänen edeltäjällään, vuosina 1963-1965  Oulun hiippakunnan piispana toimineen L.P. Tapanisen risti.

– Olen tahtonut, että tuo risti olisi myös minun emeritusristini. Tahdon näin siksi, että Tapaninen oli uskon taistelija, mies, joka etsi vapautta, kuten arkkipiispa Mikko Juva häntä luonnehti.

Salmen mukaan vapaus oli vapautta vääristyneistä sidonnaisuuksista ja turhista perinnäissäännöistä.

Vanhoillislestadiolaista herätysliikettä edustanut Tapaninen ja valtaosa muista liikkeen papeista siirtyi vanhoillislestadiolaisuudesta eriytyneen elämänsanalaisuuden piiriin 1960-luvulla. Tapaninen kuoli 1982.

– Harva on kyennyt sellaiseen sisäiseen kasvuun  aina kuolemaansa saakka, kuten hän.  Myös monia jakaneeseen virkakäsitykseen hän löysi oman tiensä vapauteen ja kirkkomme  virallisen linjan tuntumaan.

Salmi kertoi häneen tehneen vaikutuksen Tapanisen tiettävästi viimeinen saarna, jonka alkuun hyvin iäkäs emerituspiispa oli todennut:  ”Minulta kysyttiin tekstiä, mutta ei minulla ole muuta tekstiä kuin tämä pyhien yhteys!”

– Se kumpuaa syvältä ja on Kristuksen rukous. ”Että he kaikki olisivat yhtä.”

Lähtömessu on katsottavissa tallenteena Virtuaalikirkosta

Lähetä terveisesi tai anna palautetta jutusta

Lue lisää aiheesta:

Kirkko ja usko Näkemyksiä