Kuva: Piispan viran tunnusten luovutus -juttu
Samuel Salmi on toiminut Oulun hiippakunnan piispana 1.1.2001 alkaen. Hän jää eläkkeelle 31.10.

Luopumisen hetki on käsillä

23.10.18

Viimeisenä työpäivänään piispa Samuel Salmi luovuttaa viran tunnukset: kaavun, hiipan, sauvan ja ristin. Jatkossakin hänet nähdään piispanpaidassa.


Elsi Salovaara Sanna Krook

Keskiviikko 31. lokakuuta on Oulun piispan Samuel Salmen viimeinen työpäivä piispana. Päivän seremonialliseen osuuteen kuuluu piispan viran tunnusten luovuttamisen rukoushetki kello 18 Oulun tuomiokirkossa.

Tilaisuudessa Salmi laskee alttarille piispan viran hoitamisen tunnukset: hiipan, sauvan, ristin ja kaavun.

Piispan tunnuksia saa kantaa seuraavaksi Oulun uusi piispa Jukka Keskitalo, kun hänet vihitään piispaksi 11. marraskuuta.

Piispaa kutsutaan piispaksi eläkkeelläkin

Vaikka Salmi siirtyykin eläkkeelle, häntä kutsutaan jatkossakin piispaksi, tosin lisämaininnalla piispa emeritus.

Hän saa käyttää myös piispoille kuuluvaa violettia paitaa ja kantaa Oulun hiippakunnan emerituspiispojen ristiä. Vastaavanlaista kantaa myös Salmen edeltäjä, piispa Olavi Rimpiläinen, joka jäi eläkkeelle 2000.

Hiippakunta omistaa alkuperäisristin kolme kopiota eli kolme emeritusristiä. Niitä tarvittiin kolme, sillä Rimpiläisen astuessa virkaansa vuonna 1980 olivat häntä edeltäneet piispat Olavi Heliövaara, L. P. Tapaninen ja Hannes Leinonen yhä elossa.

Oulun tuomiokirkossa piispa käyttää tsaari Nikolai II lahjaksi saatua brokadiviittaa.

12 piispaa on käyttänyt viittä kaapua

Vanhin hiippakunnan hallussa olevista piispankaavuista on brokadikaapu. Sen Venäjän tsaari Nikolai II lahjoitti ensimmäiselle Oulussa asuneelle hiippakunnan piispalle Juho Rudolf Koskimiehelle hänen aloittaessaan piispanvirassa vuonna 1900.

Kullanhohtoisen silkkibrokadin pintaa koristavat suuret punaiset ruusut ja kukkaköynnökset, reunaa kehystää kultahapsunauha.

Tätä piispankaapua käytetään nykyään yksinomaan Oulun tuomiokirkossa, joka on piispan kirkko.

Tuomiokapitulin tiloissa säilytetään neljää piispankaapua. Niistä vanhin on 1936 Hanna Loimarannalta piispa Juho A. Mannermaan piispan vihkiäisiin tilattu valkovihreä kaapu.

Vuonna 1965 piispana aloittaneelle Hannes Leinoselle violetin piispankaavun suunnitteli Hilkka Vuorinen. Kaapu valmistettiin Suomen Käsityön Ystävissä.

Piispa Olavi Rimpiläisen valkoinen kaapu valmistui vuoden 1980 piispanvihkiäisiin Oulun Käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa. Se on Ritva Pöykön, Päivi Myllykankaan ja Paula Tuohimaan suunnittelema.

Lähikuva piispa Samuel Salmelle tehdystä kaavusta.

Piispa Samuel Salmen piispankaavun suunnitteli taiteilija, professori Päikki Priha ja sen toteutti ateljeepäällikkö Riitta Ojala.

Eläkkeelle jäädessään piispat eivät saa heille tehtyjä kaapuja itselleen, vaan ne jäävät hiippakunnan yhteiseksi omaisuudeksi.

Eläkkeelle jäädessään piispat eivät saa heille tehtyjä kaapuja itselleen, vaan ne jäävät hiippakunnan yhteiseksi omaisuudeksi.

 

Sauvaa on käytetty messussa ja kävelyillä

Piispansauvan hankkiminen Oulun hiippakuntaan oli vireillä jo piispa Yrjö Wallinmaan aikana 1940-luvun alkupuolella, mutta asia jäi sodan jalkoihin.

Hiippakunta sai piispansauvan seurakuntien lahjana ja se luovutettiin piispa Väinö Rafael Malmivaaralle vuonna 1948.

Helsinkiläisen arkkitehti Yrjö A. Waskisen laatimat piirustukset sauvasta hankki Kristillisen Taideseuran Oulun osasto. Jalometalliosat valmisti oululainen kultaseppä E. Kärnä.

Piispansauvan musta, puinen varsi on Inarin koivua ja se tehtiin Pohjolan Poikakodissa Muhoksella.

Kultaseppä Kärnän ansiosta kustannukset jäivät neljännekseen kustannusarviosta. Säästynyt rahasumma käytettiin muistokiveen: se pystytettiin jatkosodassa vihollispartion surmaamaksi joutuneen piispa Wallinmaan kuolinpaikalle Inariin.

Piispa Samuel Salmi loi piispansauvalle aivan uudenlaisen roolin vuodesta 2007 järjestetyn Piispansauvakävelyn tunnuksena.

Tsaarin lahjoittama risti on 24 karaatin kultaa

Piispanristi on Venäjän tsaari Nikolai I:n lahja hiippakunnan ensimmäiselle piispalle, Robert Valentin Frosterukselle, joka aloitti piispana vuonna 1900.

Tarinan mukaan keisarin tahdosta rististä tehtiin painavampi kuin mitä olivat Suomen kirkon muut piispanristit, jotka olivat Ruotsin kuninkaan lahjoittamia.

Oulun hiippakunnan verkkosivuilta löytyy ensimmäisen emeritusristin hankinnasta kertomus, jonka todenpitävyyttä on hankala enää todentaa.

Ensimmäinen emeritusristin tarvitsija oli piispa Väinö Malmivaara, joka jäi eläkkeelle vuonna 1954.

Tuolloin lääninrovastien kerrotaan neuvotelleen siitä, pitäisikö emeritusristin olla 18 vai 24 karaatin kultaa.

Keskustelu päättyi, kun lääninrovasti O. H. Jussila totesi, että ristin on oltava 24 karaatin kultaa, koska Oulun hiippakunta on 24 karaatin hiippakunta.

Lähteenä on käytetty Oulun hiippakunnan verkkosivuja.

Kommentoi ja anna palautetta jutusta

 

Kaksi juhlapäivää

Sunnuntaina 28.10. klo 10 piispanmessu ja klo 19 juhlakonsertti Oulun tuomiokirkossa.

Keskiviikkona 31.10. klo 18 piispan viran tunnusten luovuttamisen rukoushetki Oulun tuomiokirkossa.

Tilaisuudet ovat kaikille avoimia.

 

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko