Kuva: Erva Niittyvuopio on Vuoden pappi 2018
Erva Niittyvuopiolle työ on opettanut sen, että Jumala pitää luoduistaan huolta. En ole yksin, kantava voima tulee Jumalalta, hän sanoo. Kuva on viime viikolla järjestetyiltä Papiston päiviltä, jossa Erva Niittyvuopio huomioitiin Vuoden pappi -tittelillä.

Vuoden pappi tulee pohjoisesta

10.10.18

Saamelaistyön sihteeri Erva Niittyvuopio on kohdannut työssään haasteita ja ylittänyt sinnikkäästi esteitä


Riitta Hirvonen Pekka Hovi

Kirkon saamelaistyön sihteeri Erva Niittyvuopio kuvailee sanalla juurruttaminen työsarkansa alkua kymmenen vuotta sitten.

Juurruttamista oli muun muassa se, että saamelaistyötä laajennettiin Oulun hiippakunnasta koko kirkon työksi.

Suomen noin 10 000 saamelaisesta alle puolet asuu saamelaisten kotiseutualueella, Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnissa sekä Sodankylän kunnan pohjoisosassa. Yli 60 prosenttia heistä elää muualla Suomessa, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, Rovaniemellä ja Oulussa.

Juurruttamistyö oli ajoittaista umpihankihiihtoa, kuvailee Lapin hangilla paljon liikkuva pappi.

Uudessa virassa oli paljon työtä edessä ja erityisesti lapsi- ja nuorisotyö, muun muassa saamenkielisen rippikoulun kehittäminen, kiinnosti Niittyvuopiota.

Kun saamelaistyön sihteeri palkittiin viime viikolla Vuoden pappi -huomionosoituksella, saattoi Niittyvuopio käyttää jo toisenlaista vertausta: tällä hetkellä työssä ”hanki kantaa ja hiihtäjä näkee paremmin eteensä”.

Huomionosoituksen perusteluista selviää, mitä kaikkea menneet vuodet Niittyvuopion työssä ovat pitäneet sisällään: hän on muun muassa vaikuttanut merkittävästi saamenkielisen kirkollisen kirjallisuuden, kuten pohjois- ja inarinsaamenkielisten Katekismusten ja inarinsaamenkielisen Lasten Raamatun, julkaisemiseen.

Saattohartauden rukouksia saamenkielelle

Tällä hetkellä Niittyvuopio kerää materiaalia seuraavaan, kolmanteen saamenkieliseen Kauneimmat joululaulut -vihkoon.

Suomen Lähetysseura ja Oulun hiippakunta ovat julkaisseet edelliset saamenkieliset joululauluvihkot vuosina 2015 ja 2012.

2014 valmistui Sotilaan virsikirja. Teos sisältää virsiä pohjoissaamen ja inarinsaamen kielillä ja kolttasaamenkielisen rukoushetken.

Sotilaan virsikirjaa Niittyvuopio teki yhdessä Puolustusvoimien kanssa.

2015 valmistui muun muassa sairaaloiden ja terveyskeskuksien käyttöön konkreettinen paketti saattohartauksia varten.

– Se sisältää saamenkielistä saattohoitomateriaalia, kuten rukouksia ja raamatunkohtia. Mahdollisuus käyttää äidinkieltä on iso asia esimerkiksi virsien veisuussa.

Saamelaiset kirkossa -seminaari oli virstanpylväs

Kirkon saamelaistyön yhtenä merkittävänä virstanpylväänä pidetään 2012 Inarissa järjestettyä Saamelaiset kirkossa -seminaaria.

Sen yhteydessä Oulun piispa Samuel Salmi esitti julkisen anteeksipyynnön saamelaisille vääränlaisista asenteista ja kohtelusta, jonka kohteena saamelaiset ovat olleet vuosisatojen aikana ja jopa viime vuosikymmeninä myös kirkon taholta.

– Silloin voitiin keskustella isoista ja kipeistä asioista. Minä ajattelen, että anteeksipyyntö ei ole kertaluonteinen tapahtuma, vaan pikemminkin prosessi, joka jatkuu edelleen. Menneeseen ei ole kuitenkaan hyvä jäädä, vaan meidän tulisi katsoa eteenpäin, Vuoden pappi sanoo.

Niittyvuopion mukaan kirkossa, kuten muualla yhteiskunnassa, on tärkeää hyväksyä saamelaisuus sellaisena kuin se todellisuudessa on, eikä poimia kulttuurista eräänlaisia ”eksoottisia rusinoita”, kuten saamelaisten tiivis kanssakäyminen luonnon kanssa.

– Itselleen vieraisiin tapoihin pitäisi voida tutustua tarkasti. Tietämättömyyttä saamelaisuudesta on paljon, ja se voi synnyttää vääriä asenteita yhä edelleen.

Koulukirjoissa niukasti tietoa saamelaisuudesta

Niittyvuopiota harmittaa se, että ainakin alakouluikäisten koulukirjoissa saamelaisuuteen perehdytään lyhyesti, puolen tai yhden sivun verran.

– Vaarana tällaisessa on se, että sitä, mistä ei puhuta, ei ole olemassa.

Niittyvuopio on ylpeä saamelaisnuorista, jotka puhuvat nykyisin ylpeästi omasta kulttuuristaan. Heillä on vahva tahto edistää saamen kielen ja kulttuurin asemaa.

Näiden kulttuuritietoisten nuorten rinnalla Niittyvuopio on mielellään muun muassa rippikoulussa ja isostoiminnassa.

– Olen tavannut rippikouluissa paljon fiksuja nuoria. He tietävät paljon ja ovat myös valmiita oppimaan uutta.

Erva Niittyvuopio on kotoisin Utsjoen kunnasta, Karigasniemen kylästä. Hänen äidinkielensä on pohjoissaame.

Ennen pappisuraansa hän on suorittanut muun muassa poronhoitajan ammattitutkinnon ja toiminut poronhoitajana kotipaliskuntansa alueella.

Nuoret tietävät paljon, mutta ovat myös valmiita oppimaan uutta.

Erva Niittyvuopio

Lue lisää aiheesta:

Ihmiset ja elämä Kirkko ja usko Näkemyksiä