Seurakuntavaaleissa äänestettiin vaisummin kuin neljä vuotta sitten.
Valtakunnallinen äänestysprosentti oli maanantaina tarkentumassa 14,3 prosenttiin, kun neljä vuotta sitten äänensä antoi 15,5 prosenttia äänioikeutetuista.
– Ei tulokseen voi tyytyväinen olla, sanoo tutkija Veli-Matti Salminen Kirkon tutkimuskeskuksesta.
Salmiselle vaalituloksen suurin yllätys oli se, että koko maan luvuissa ei juurikaan ollut yllätyksiä.
Some-näkyvyys antoi odottaa korkeampaa prosenttia
Vaalikampanjan aikana Salmiselle jäi vaikutelma, että näissä vaaleissa saattaisi aktivoitua myös heitä, jotka eivät yleensä ole tekemisissä kirkon kanssa.
– Esimerkiksi runsas viestintä sosiaalisessa mediassa olisi voinut yltää ”kirkkokuplan” ulkopuolelle ja herätellä ihmisiä käyttämään ääntään.
– Mutta kuplasta on näköjään aika vaikea päästä pois. Seurakuntavaalit näyttävät koskettavan etupäässä heitä, joille kirkko on jo entuudestaan tuttu.
Nuoria ei Salmisen mielestä kannata syyllistää siitä, että nuorten äänestysaktiivisuus jäi alhaiseksi.
– Ennemminkin pitäisi miettiä, miten kirkko voisi olla merkityksellisempi nuorille.
Lisäisikö nettiäänestys vaalin kiinnostavuutta?
Ajatus posti- tai nettiäänestämisen mahdollisuudesta nousi esiin jo kun kirkko analysoi vuoden 2014 seurakuntavaalien tuloksia.
Salmisen mielestä kirkko voisi pilotoida nettiäänestystä.
– Mutta pääkysymys on äänestystavasta riippumatta kuitenkin sama: pitävätkö ihmiset seurakuntavaalissa äänestämistä tärkeänä tai kiinnostavana?
Valitsijayhdistyksiltä Salminen olisi kaivannut selkeämpää tunnistettavuutta ja parempaa profiloitumista.
Vaalin kiinnostavuutta voisi lisätä, jos ehdokkaita asettavat valitsijayhdistykset kertoisivat selkeämmin, millaisia arvoja ne edustavat.
– Seurakuntavaali on henkilövaali, mutta meneehän henkilölle annettu ääni aina myös listalle.
Päättäjiksi valituista noin puolet on uusia
Seurakuntien päättäjiksi valituista lähes puolet on uusia.
Kirkkovaltuustoihin valituista 49,8 prosenttia on alustavan tiedon mukaan uusia luottamushenkilöitä.
Heidän keski-ikänsä on 55,5 vuotta. Alle 30-vuotiaiden osuus pieneni hieman edellisvaaleista ja on nyt 5,7 prosenttia. Naisten osuus kasvoi 54,8 prosenttiin.
Seurakuntaneuvostoihin valituista alustavien tietojen mukaan uusia on 48,8 prosenttia.
Valittujen keski-ikä on 53,7 vuotta. Alle 30-vuotiaita seurakuntaneuvostojen jäsenistä on 8,5 prosenttia. Naisten osuus pieneni hiukan ja on nyt 55,4 prosenttia.
Nuorten äänestysprosentti jäi alle kymmeneen koko maassa. Korkein se oli Lapuan ja Oulun hiippakunnissa.
Oulun hiippakunnassa äänestysprosentti on 17,1 eli hiukan alhaisempi kuin neljä vuotta sitten (18,4).
Lumijoella ja Oulunsalossa äänestettiin aktiivisimmin
Oulussa aktiivisimmin liikkeellä oltiin Oulunsalossa, missä äänestysprosentti oli 22,6.
Kiimingissä äänensä antoi liki joka viides äänioikeutetuista (19,8 prosenttia). Oulun muissa seurakunnissa prosentit ovat seuraavat: Haukipudas 13,8; Tuomiokirkkoseurakunta 11,3; Oulujoki 11,2; Karjasilta 11,1 ja Tuira 9,1 prosenttia.
Edellisvaaleihin verrattuna äänestysprosentti parani Kiimingissä ja Tuomiokirkkoseurakunnassa.
Muissa Rauhan Tervehdyksen alueen seurakunnista ahkerimmin äänestämään lähdettiin Lumijoella, missä äänestysprosentti oli 27,6 prosenttia.
Yli kahdenkymmenen äänestysprosentti saavutettiin myös Tyrnävällä (24,9 %), Limingassa (23,0 %), Siikalatvalla (22,3 %) sekä Muhoksella (20,7 %).
Edellisvaaleihin verrattuna äänestysprosentti parani Muhoksella.
Tulokset varmoja vasta keskiviikkona
Valtakunnallisesti vaaleissa valittiin noin 8300 luottamushenkilöä 384 seurakuntaan. Ehdokkaita oli noin 16 700.
Vaalilautakunnat vahvistavat seurakuntakohtaiset tulokset viimeistään 21. marraskuuta.
Pääsikö ehdokkaasi läpi? Se selviää Oulun seurakuntien tulospalvelusta tai seurakuntavaalien verkkosivuilta.
Ei tulokseen voi tyytyväinen olla.
—Veli-Matti Salminen