Jeesus-lapsi, seimi ja kirkonkellot eivät mahdu joulun kaupalliseen ja muuhun julkiseen kuvastoon yhtä luontevasti kuin aiemmin. Kuvat muuttuvat, kun ihmiset muuttuvat. Kuvilla myös tehdään tietoista vaikuttamista. Jeesus-lapsen poistaminen joulukortista on viesti, samalla kun se on muutokseen vastaamista.
Yksi kuitenkin pitää pintansa, joululaulu. Joululauluissa Jeesus-lapsi syntyy aina uudelleen. Edelleen aasi kopsuttelee täpötäyden Betlehemin katukivillä ja kirkonkellot soittavat joulun rauhaa.
Joululauluja tehdään koko ajan lisää; artistit levyttävät joululevyjä ja esiintyvät kirkoissa. Joulukonsertit ovat monille taiteilijoille mahdollisuus löytää uusia yleisöjä.
Suomalaisessa kulttuurissa joulukonsertit kuuluvat asiaan. Ne eivät sulje ovia muiden mahdollisuuksien tieltä. Ne eivät myöskään näytä aiheuttavan uskontoallergiaa samalla tavalla kuin esimerkiksi joulukuvaelmat tai hartaushetket. Näin siitä huolimatta, että useimmat joululaulut pohjautuvat tavalla tai toisella joulun ydinkertomukseen seimeen syntyvästä pienestä Vapahtajasta.
Joululaulu ei vaadi arvioimaan tai ottamaan kantaa.
— Rebekka Naatus
Musiikki murtaa ennakkoluuloja. Laulu koskettaa sydämiä ja liikuttaa mieliä kunkin ihmisen omista lähtökohdista käsin. Ei ole oikeaa ja väärää tapaa laulaa joululauluja tai puhua niistä. Joululaulu ei vaadi arvioimaan tai ottamaan kantaa.
Joululaulut sallivat sen, että niiden tuoma kokemus ei ole kaikilla samanlainen.
Tulevina viikkoina Oulun seudulla järjestetään kymmeniä joululaulutilaisuuksia kirkoissa, palvelutaloissa, työpaikoilla, oppilaitoksissa.
Joululauluja saa laulaa luvan kanssa automatkoilla ja hyräillä työpöydän äärellä kuulokkeet korvilla. Kirkon jouluradio.fi soittaa joulumusiikkia ilman kaupallisia mainoksia vuorokauden ympäri.
Kirkon penkissä laulaen tai muualla joululauluja hyräillen voi itkeä yhtä aikaa niin lapsuuden joulumuistoja kuin vielä vereslihalla olevia surujakin.
Kommentoi ja anna palautetta pääkirjoituksesta