Seurakuntavaalit on nyt käyty, ja uudet päättäjät on valittu. Tietosuoja-asiat ovat ajankohtaisempia kuin koskaan, ja moni äänioikeuttaan käyttänyt varmasti pohtii, millaisia tietoja hänestä kerätään.
Oulun seurakuntayhtymän rekisterinjohtaja Veijo Koivula, mitä tietoja yksittäisistä äänestäjistä kerätään?
– Laki velvoittaa tekemään äänioikeutettujen luetteloon merkinnän siitä, kuka on käyttänyt äänioikeuttaan. Luettelotiedot eivät ole julkisia. Vaalien yhteydessä vain vaalilautakunnan jäsenet voivat tehdä siihen merkintöjä, vaalien jälkeen luettelo sinetöidään muun aineiston kanssa neljäksi vuodeksi ja sitten ne hävitetään tietoturvallisesti.
Millaista tietoa äänestäjistä kerätään koko ryhmän tasolla? Selvitetäänkö esimerkiksi äänestäjien ikäjakaumaa tai muita vastaavia tilastoja?
– Oulussa kerätään pelkästään lukumäärätiedot. Ikäjakauman tilastointi olisi erittäin työlästä.
Mitkä tiedoista ovat julkisia?
– Äänestäjistä kerättävistä tiedoista ovat julkisia vain lukumäärätiedot, eivät mitkään yksilöivät tiedot.
Onko äänestämisellä tai äänestämättä jättämiselle vaikutusta siihen, millaista palvelua saa seurakunnaltaan?
– Äänestäminen on vapaaehtoista eikä äänestämistä seurata yksilötasolla, joten sillä ei ole myöskään vaikutusta palvelutasoon.
Tutkija Veli-Matti Salminen Kirkon tutkimuskeskuksesta, millaisia tilastoja äänestäjistä kerätään koko maassa?
– Vaaleista kerätään pääosin kokoavia tietoja eli koko kirkon, hiippakuntien tai seurakuntien tasolla. Yksilötasoisista tiedoista kerätään valittujen luottamushenkilöiden nimi, ikä, valitsijayhdistys, äänimäärä ja vertailuluku sekä tieto siitä, onko uusi ehdokas. Tilastoja saadaan muun muassa ehdokkaiden määrästä, sukupuolijakaumasta sekä äänestysprosenteista hiippakunnassa, seurakunnissa ja koko maassa.
Mihin tilastoja käytetään?
Tilastoja käytetään kirkon viestinnässä, tutkimuskeskuksen julkaisuissa ja osa on nähtävillä esimerkiksi seurakuntavaalit.fi -sivuilla.
Kysy, kommentoi ja anna palautetta!